Ulkopolitiikka-lehden sivusto on uudistunut!
Kirja

Amerikan talousase

Teksti:
Julkaistu: 7.12.2023

Geoekonomian tutkimuksen piireissä on tapana ajatella, että Venäjä ja Kiina ovat alan kiistattomia taitureita ja Yhdysvallat perässähiihtäjä – huolimatta keskeisestä roolistaan maailmantaloudessa. Yhdysvaltalaisprofessorit Henry Farrell ja Abraham Newman ovat eri mieltä.

Farrell ja Newman haastavat tuoreessa kirjassaan Underground Empire käsityksen Yhdysvaltojen geoekonomisesta osaamattomuudesta. Heille tarina rajat ylittävistä data-, pääoma- ja tavaravirroista on virheellinen. Globalisaatio ei hajauta näitä verkostoja vaan tuppaa keskittämään niitä ja luomaan pullonkauloja, joita Yhdysvallat hallitsee.

Internet on hyvä esimerkki. Maailman suurin pilvipalvelimien keskittymä sijaitsee Ashburnin pikkukaupungissa Virginiassa, jossa ovat Amazonin, Microsoftin ja Googlen datakeskukset. Yhdysvallat istuu tämän data-aarteen päällä ja voi pakottaa yrityksiä luovuttamaan tietoa esimerkiksi salaisen tiedusteluoikeuden määräyksillä.

Tarina on tavallaan traaginen. Valtioiden ikeestä irtautuvat markkinatoimijat ovat luoneet globaaleja verkostoja ja tahtomattaan asettaneet Yhdysvallat niiden keskelle. Markkinalogiikka näet perustuu kilpailuun, ja jokainen valtapeluri pyrkii maailmantaloudessa monopoliasemaan, joka asettaa ne keskiöön ja tuottaa taloudellista hyötyä. Monet näistä pelureista toimivat Yhdysvalloissa tai ovat riippuvaisia amerikkalaisesta teknologiasta, mikä tekee ne alttiiksi Yhdysvaltojen painostukselle.

Yhdysvallat on viime aikoina ottanut käyttöön vienti- ja investointirajoituksia, mutta strategisten pullonkaulojen hyödyntäminen ei alkanut yhtäkkiä. Siihen on päädytty hitaasti, puoliksi vahingossa. Tämä alkoi vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen.

Kirjoittajien mukaan Yhdysvallat keksi tapaus kerrallaan ratkaisuja eteen tuleviin ongelmiin. Se vastasi terrorismin uhkaan painostamalla teknologiayrityksensä tiedustelukanaviksi. Kun Iran alkoi havitella ydinasetta, Yhdysvallat käytti dollarin keskeistä asemaa maailmantaloudessa Irania vastaan.

Tilanne muuttui, kun Yhdysvallat alkoi etenkin Donald Trumpin kaudella käyttää keskeistä asemaansa taloudessa myös geopoliittisiin tarpeisiin. Edes liittolaiset eivät säästyneet, kun Yhdysvallat ulotti painostustaan ulkomaisiin yrityksiin. Se uhkaili rangaistuksilla niitä, jotka tekivät yhteistyötä Amerikan kilpailijoiden kanssa.

Yhdysvaltojen taloudellisen aseman varomaton aseistaminen on Farrelin ja Newmanin mukaan huolestuttava kehityssuunta. Se paitsi nakertaa liittolaisten luottamusta, myös kannustaa vastustajia iskemään ja rakentamaan itselleen keskeistä asemaa. Kiina loi oman CIPS-maksuvälitysjärjestelmänsä nähtyään, miten Yhdysvallat käyttää SWIFT-järjestelmää taloudellisena aseena.

Kirjoittajat penäävät foorumia, jossa suurvallat voisivat avoimesti keskustella näistä. Myös WTO:n kaltaiset instituutiot kaipaavat radikaalia uudistusta, joka heijastelisi uutta entistä politisoidumpaa ja vähemmän avointa maailmantaloutta.

Kirjoittaja on tutkimusavustaja Ulkopoliittisessa instituutissa.


Henry Farrell & Abraham Newman: Underground Empire. How America Weaponized the World Economy. Macmillan Publishers 2023, 288 s.

 

Lue myös kirja-arvio UP 4/2016: Valtapolitiikkaa talouden keinoin. War by Other Means (2016) -kirjasta on sittemmin kehkeytynyt yksi geoekonomian klassikoista.

Pidin jutustaEn pitänyt jutusta
Jaa somessa