Skip to main content

Hybridivaikuttaminen, geoekonomia, resilienssi – Suomen turvallisuus edellyttää uusien käsitteiden ymmärrystä

Hybridivaikuttaminen, geoekonomia, resilienssi – Suomen turvallisuus edellyttää uusien käsitteiden ymmärrystä

Valtioiden väliset suhteet toimivat yhä enemmän konfliktin logiikalla. Suomelta vaaditaan ajantasaista ymmärrystä hybridivaikuttamisesta, geoekonomiasta ja resilienssistä.

Teksti Harri Mikkola & Mikael Wigell

Suomen turvallisuuspolitiikka elää ajassa ja määrittyy kulloinkin vallalla olevia uhkakuvia vasten. Niin määrittyvät myös turvallisuuspoliittiset käsitteet. Toisen maailmansodan jälkeen korostuivat sotilaalliset uhkakuvat ja painopiste oli valtiollista toimintaa vastaan varautuvassa, sotilas- ja siviilitoimet yhdistävässä kokonaismaanpuolustuksessa. Kylmän sodan loputtua sotilaalliset uhkakuvat vähenivät ja turvallisuuspolitiikan painopiste siirtyi perinteisten puolustuspoliittisten uhkien lisäksi inhimillistä, yhteiskunnallista ja ympäristöllistä turvallisuutta korostavaan laajaan turvallisuuskäsitykseen. Siirryttiin puhumaan kokonaisturvallisuudesta. Se korostaa viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyötä varautumisessa...

Olet lukenut tämän kuukauden kaksi ilmaista artikkelia

Jos haluat jatkaa palkitun Ulkopolitiikka-lehden lukemista, kirjaudu sisään tilaajatunnuksillasi. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu tilausvaihtoehtoihin alla olevasta painikkeesta. Tilaus alkaen 10 euroa.

Tilaa Kirjaudu sisään