YK:n arvion mukaan puolet ihmiskunnasta asuu muutaman kymmenen kilometrin sisällä rantaviivasta. Suurkaupungit New Yorkista Jakartaan ja Tokiosta Rio de Janeiroon ovat merenrannan tuntumassa. Miljoonien ihmisten koti tai työpaikka jää meren alle, kun ilmastonmuutos nostaa merenpintaa. Tehtaat, tiet, voimalat ja jätelaitokset kärsivät tulvista ja myrskyistä.
Pinnannousua torjutaan erilaisin ratkaisuin tulvaporteista maavalleihin. Esimerkiksi New Yorkin kaupunkiin pitää rakentaa 800 kilometriä patoja, rantavalleja ja penkereitä, jos rantaviivalta ei haluta vetäytyä yhtään.
Aina tällaiset rakennelmat eivät riitä. Paras ja taloudellisesti kestävin ratkaisu olisi silloin vetäytyä rannikolta riittävän kauas ennen kuin merenpinnan nousu seurauksineen muuttaa elämisen vaikeaksi tai mahdottomaksi. Tämä on pääviesti yhdysvaltalaisten kirjoittajien, geologian professori Orrin Pilkeyn, tämän geologityttären Linda Pilkey-Jarvisin ja lakimiespojan Keith Pilkeyn kirjassa Retreat from a Rising Sea.
Sen mukaan maailman suurkaupungeista merenpinnan nousu uhkaa akuuteimmin yli viiden miljoonan asukkaan Miamin metropolialuetta Floridassa. Merkittävä osa Miamista on keskimäärin alle metrin korkeudella merenpinnasta, ja sen maaperä on huokoista kalkkikiveä. Merenpinnan nousu nielee maa-alaa, lisää tulvia, voimistaa myrskyjen vaikutusta ja vaikeuttaa viemäröinnin sekä tulvaporttien toimintaa. Pohjavesiin pääsee suolaa.
Orrin Pilkey, Linda Pilkey-Jarvis, Keith Pilkey: Retreat from a Rising Sea. Hard Decisions in an Age of Climate Change. Columbia University Press 2016, 214 s.Miamilaiset eivät ole kuitenkaan lähdössä. Päinvastoin, alueelle nousee kovalla rahalla uusia rakennuksia. Kirjoittajien mielestä kyse on niin asukkaiden vastahangasta, rahasta kuin poliitikkojen lyhytnäköisyydestä. Monet kieltävät päästöjen vaikutuksen tai jopa koko ilmastonmuutoksen. Esimerkiksi vuonna 2015 julkaistun tutkivien toimittajien raportin mukaan Floridassa virkamiehiä kiellettiin käyttämästä virallisessa viestinnässään käsitteitä »ilmastonmuutos» ja »maapallon lämpeneminen».
Vuoden 2005 hirmumyrsky Katrinan hintalappu oli lähes 150 miljardia dollaria. Rahaa kuluu toistuvien tuhojen siivoamiseen sen sijaan, että siirryttäisiin hieman kauemmaksi.
New York ei ole yhtä tukalassa tilanteessa kuin Miami tai New Orleans, koska siellä uhka tiedostetaan. New Yorkin kaupunki laatii jatkuvasti ennusteita merenpinnan noususta ja tarjoaa markkinahintaisen kompensaation, jos haluaa muuttaa pois haavoittuvalta alueelta esimerkiksi Staten Islandilta.
YK ei vielä tunnusta ympäristöä pakolaisuuden syyksi. Kirjan mukaan vuoteen 2050 mennessä maailmassa on arviolta 50–200 miljoonaa ympäristöpakolaista enimmäkseen köyhistä maista. Kun näillä mailla ei ole keinoja vastata merenpinnan nousuun, ihmiset lähtevät liikkeelle, mikä luo epävakautta vastaanottavissa maissa.
Kirjoittaja on MTV:n ulkomaantoimittaja