Artikkelit aiheesta: Teema

Suomi tahtoo jäseneksi YK:n ihmisoikeusneuvostoon. Läpimeno näyttää selvältä, mutta edessä voi olla myrskyisät kolme vuotta.

Avoimia lähteitä penkovat järjestöt ja yritykset haastavat valtiollista tiedustelua, ja uudet uhat lisäävät tiedustelutiedon tarvetta. Ala on jälleen muutoksessa.

Valtiollinen verkkorikollisuus kehittyy. Kyberhyökkäysten laajuus ja tekijät jäävät usein pimentoon, ja keinot vastata kiusantekoon uupuvat. Pystyvätkö valtiot huolehtimaan omistaan myös verkossa – vai voiko kyberisku tulevaisuudessa olla tappava?

Yhteiskunnallisten mullistusten tekemiseen ei ole enää tarvittu televisioaseman valtausta. Poliittiset ruohonjuuriliikkeet hakevat kasvua ja yhteisöllisyyttä Youtubesta, joka on merkittävä osa sosiaalisen ja perinteisen median ekosysteemiä.

Finanssikriisien maailmassa varttunut sukupolvi on pettynyt puoluedemokratiaan ja suosii suoraa toimintaa. Onko nuorissa kansanvallan toivo vai uhka demokratialle?

Jaakko Iloniemi oli 1960-luvulla käynnistämässä Suomen kehitysapua ja 1970-luvulla valmistelemassa Etyk-huippukokousta Helsinkiin. 1990-luvun alussa hän muokkasi Suomen mielipideilmastoa suotuisaksi EU-jäsenyydelle. Niin, ja oli hän myös perustamassa Ulkopolitiikka-lehteä 50 vuotta sitten.

EU:n »geopoliittinen komissio» etsii unionille »strategista autonomiaa». Mitä sanat käytännössä tarkoittavat, ja mitä EU tekee menestyäkseen Kiinan ja Yhdysvaltojen suurvaltakilvassa?

Professori Anu Bradfordin mukaan Euroopan unionilla on huomattavan paljon näkymätöntä valtaa. Sisämarkkinoitaan sääntelemällä EU luo globaaleja standardeja, kun yritykset ympäri maailmaa omaksuvat unionin säännöt.

Turkki haikailee paluuta Osmanivaltion aikoihin ja näkee itsensä islamilaisen maailman uutena johtotähtenä. Euroopassa muutoksen merkitystä ei vielä ole ymmärretty.

EU on uusliberaalina imperiumina laajentanut vaikutusvaltaansa pehmein keinoin. Nyt se haluaa osaksi kovempaa peliä.

Valtiot ja EU rientävät apuun, kun talous sukeltaa koronakriisissä. Elvytysvelalla ei ehkä rakenneta uutta hyvinvointivaltiota, mutta uudesta talousteoriasta saattaa tulla valtavirtaa.

Paavo Lipponen linjasi pääministerinä Suomen Eurooppa-politiikan suunnan. Humanistiksi tunnustautuva 79-vuotias ajattelee, että politiikan lisäksi elämässä on oltava muitakin intohimoja.