Artikkelit aiheesta: Teema

Euroopan unioni on perinteisesti vahvistunut kriiseissään. Nyt pakolaiskriisi, kansallismielinen populismi ja Britannian kansanäänestys voivat hajottaa sen.

Hallitus asettaa Suomen kehitysyhteistyölle suuria tavoitteita, mutta vähentää määrärahoja kolmanneksen. Millaista kehityspolitiikkaa nyt kannattaisi tehdä?

Venäjän suomensukuinen väestö venäläistyy peräkylissä. Samaan aikaan kaupunkeihin muuttanut sivistyneistö kiinnostuu suomalais-ugrilaisista juuristaan. Suomella on useita hyviä syitä tukea sukukansoja.

Suuret kielet jyräävät tällä vuosisadalla pienet alleen. Englantia puhuu jo puolitoista miljardia ihmistä.

Oikeistolainen politiikka on rapauttanut työläisten identiteetin länsimaissa, sanoo professori Mika Ojakangas. Tilalle on tullut radikaali konservatismi, joka on ottanut vihollisikseen tasa-arvon, suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeudet.

Maailman suurin saari on suunnitellut tulevaisuuttaan kaivosteollisuuden varaan, mutta arvioissa on oltu ylioptimistisia. Lähiaikoina avattava Grönlannin ainoa kaivos työllistää alle sata henkeä.

Venäjän paikka Euroopan turvallisuusarkkitehtuurissa jäi ratkaisematta kylmän sodan jälkeen. Miten uudesta turvallisuusjärjestyksestä voitaisiin sopia?

Onko länsi menettänyt arvonsa, jos demokratia ei turvaa taloutta eikä kasvu demokratiaa?

Timo Soinin mukaan Suomen tulee panostaa epävarmassa maailmassa sääntöjen noudattamiseen ja olla kansainvälisesti aktiivinen. Venäjän kanssa tarvitaan dialogia, mutta myös Nato-ovi on pidettävä auki.

Ilmastonmuutosta ei pysäytetä hallitustenvälisillä sopimuksilla, sanoo professori Markku Kulmala. Hän tietää, mistä ihmiskunta voisi saada lisäaikaa päästöjensä vähentämiseen.