Artikkelit aiheesta: Teema

Kansan ja eliitin vastakkainasettelua lietsovat puolueet ovat vahvistaneet kannatustaan monissa Euroopan maissa. Se voi olla demokratialle myös hyväksi.

Maailmasta on tullut niin monimutkainen, että äänestäjät ja puolueet ovat vieraantuneet toisistaan. Siksi puolueiden kannattaisi palauttaa globalisaatio demokraattiseen hallintaan.

Tanska on ehkäissyt ekstremismiä puuttumalla sen merkkeihin jo silloin kun rikoksen kynnys ei ylity. Nyt maassa halutaan kuitenkin kiristää lakeja.

Isisin jihadistit ja Saudi-Arabian valtio vaalivat yhteistä perintöä, mutta ovat myös toistensa vihollisia.

Aiempaa pienempien ydinaseiden kehitys madaltaa käyttökynnystä ja ajaa suurvaltoja uuteen varustelukilpaan. Maailmanrauha on pahimmassa vaarassa vuosikymmeniin.

Pelon tunne jättää voimakkaita jälkiä aivojen fysiologiaan. Siksi pelko palvelee hyvin terroristien ja voimapolitiikkaa ajavien poliitikoiden tavoitteita. Tutkimus on viime vuosina selvittänyt tunteiden ja päätöksenteon yhteyttä. Tiedämme nyt, että yksikään päätös ei synny irrallaan tunteista.

Venäjän ulkopolitiikkaa on viime vuodet hallinnut viha. Professori Tuomas Forsbergin mukaan se johtuu empatian puutteesta ja erilaisista tavoista ymmärtää status.

Ydinsovun jälkeen Iranin johto tarvitsee uuden kriisin pysyäkseen vallassa, sanoo maan ensimmäinen presidentti, maanpaossa elävä Abolhassan Banisadr. Hän on taistellut koko elämänsä demokratian puolesta.

Euroopan unioni on perinteisesti vahvistunut kriiseissään. Nyt pakolaiskriisi, kansallismielinen populismi ja Britannian kansanäänestys voivat hajottaa sen.

Hallitus asettaa Suomen kehitysyhteistyölle suuria tavoitteita, mutta vähentää määrärahoja kolmanneksen. Millaista kehityspolitiikkaa nyt kannattaisi tehdä?