Ulkopolitiikka-lehden sivusto on uudistunut!
Nopeat

Kosovon jatkuvat jännitteet koettelevat EU:n laajentumispolitiikkaa

Kosovon itsenäistymisestä on tänä vuonna kulunut 15 vuotta, mutta maassa esiintyy yhä paikoitellen voimakkaita jännitteitä.

Teksti:
Kuvat:
Julkaistu: 6.9.2023
Kansanedustajien tunteet kuumenivat, kun hallitus esitteli heinäkuussa toimia jännitteiden lieventämiseksi Kosovon pohjoisosassa.

 

Toukokuussa pidettyjen Kosovon paikallisvaalien jälkeen maan serbialueilla syttyi kahakoita serbialaisten mielenosoittajien ja KFOR-rauhanturva­operaation sotilaiden välille.

Kosovon serbit boikotoivat vaaleja, minkä vuoksi serbi­enemmistöisissä kunnissa johtoon nousivat albaanit. Serbit pyrkivät estämään edustajien pääsyn hallintorakennuksiin, ja lopulta Kosovon poliisi hajotti väkivaltaisesti serbien mielenosoituksen. Nyt Kosovo selvittää mahdollisuutta järjestää uudet vaalit näissä kunnissa.

Kosovoa halkovat yhä etniset jakolinjat, eikä maan pohjoisosien serbivähemmistö hyväksy koko Kosovon valtiota. Serbejä on väestöstä arviolta kahdeksan prosenttia, mutta tarkkaa lukemaa ei ole tiedossa. Serbit kun boikotoivat edellistä väestönlaskua.

Viime vuonna Kosovon hallinto pyrki pakottamaan serbiautoilijat käyttämään Kosovon rekisterikilpiä. Asia ratkesi EU:n sovittelun ansiosta.

Kosovolla on Serbialle valtava symbolinen merkitys, joka rakentuu historiallisten, jopa satoja vuosia vanhojen myyttien varaan. Erityisesti korostuu vuoden 1389 Kosovo Poljen taistelu, jossa serbit uhrasivat marttyyrimaisesti itsensä kristinuskon ja Euroopan puolesta.

Symbolinen arvo ei jää ainoastaan Balkanille vaan ulottuu laajemmin maailmanpolitiikkaan.

 

Belgradissa päämajaansa pitävän CEP-ajatuspajan hallituksen puheenjohtajan Srđan Majstorovićin mukaan viimeaikaisten jännitteiden takana on pääministeri Albin Kurtin halu vahvistaa Kosovon itsenäisyyttä. Vaikka vaatimus on Majstorovićin mukaan oikeutettu, on serbivähemmistö tuntenut itsensä uhatuksi Kosovon turvallisuusjoukkojen voimankäytön takia.

Jännitteistä huolimatta Kosovo ja Serbia allekirjoittivat helmikuussa EU:n johtaman Belgradin ja Pristinan dialogin välietappina sopimuksen, jonka mukaan ne rakentavat kahdenvälisiä suhteita ilman Kosovon itsenäisyyden tunnustamista. Mallina toimi vuoden 1972 Saksojen välinen sopimus, jonka turvin Itä- ja Länsi-Saksa pääsivät jäseniksi kansainvälisiin järjestöihin ilman että ne tunnustivat toisensa.

Kosovon on tunnustanut 101 YK:n 193 jäsenmaasta. Suuri osa näistä on länsimaita, joskin joukosta uupuu viisi EU-maata. Espanjalla, Romanialla ja Slovakialla syyt ovat sisäpoliittisia: ne eivät halua Kosovosta ennakkotapausta omille etnisille vähemmistöilleen. Kreikka ja Kypros puolestaan eivät halua antaa Turkille suotuisaa ennakkotapausta Pohjois-Kyproksen asemasta.

Putin on käyttänyt Kosovoa ennakkotapauksena Venäjän luodessa uusia ’tasavaltoja’ Ukrainassa.

Isoista maista Kiina ja Venäjä eivät ole tunnustaneet Kosovoa. Majstorovićin mukaan kiistat Kosovon ja Serbian välillä tarjoavat suurvalloille mahdollisuuden vaikuttaa Euroopan politiikkaan.

European Policy Institute of Kosovo -ajatuspajaa johtavan Demuš Šašan mukaan Venäjä on Kosovon itsenäistymisestä lähtien kantanut lännelle kaunaa ja hyödyntänyt ­Kosovon itsenäistymistä ulkopolitiikassaan: »Putin on käyttänyt Kosovoa ennakkotapauksena Venäjän luodessa uusia ’tasavaltoja’ Ukrainassa miehittämillään alueilla.»

Kiina puolestaan ei Šašan mukaan ole ollut aktiivisesti mukana Belgradin ja Pristinan dialogissa, vaan se on pysytellyt taustalla Serbian tukijana. Erityisesti tämä näkyy vetoomuksissa alueelliseen koskemattomuuteen, joka sopii Kiinan agendaan Taiwanissa.

Kiina on kuitenkin lisännyt investointeja Länsi-Balkanin alueella, etenkin Serbiassa. Se on lainannut rahaa erilaisiin infrastruktuuriprojekteihin. Arvioiden mukaan Kiina investoi alueella vuosittain noin miljardi euroa. Tämän lisäksi Kiina on kiihdyttänyt pehmeää vaikuttamistaan, mikä näkyi vaikkapa rokotelähetyksinä pandemian aikana.

Kevään mielenosoitusten aikaan Kiina otti julkilausumalla kantaa tapahtumiin ja osoitti tukensa Serbialle. Useimmiten Kiina on pitänyt etäisyyttä Kosovon kiistaan.

 

Serbia on otollista maaperää Venäjän ja Kiinan vaikuttamiselle. 1990-luvun sodat ja etenkin maahan kohdistuneet Naton pommitukset vuonna 1999 ovat vaikuttaneet serbien länsivastaisuuteen. Novi treći put -ajatuspajan mielipidemittauksen mukaan 47 prosenttia serbialaisista näkee Venäjän ja 20 prosenttia Kiinan tärkeimpänä poliittisena kumppanina.

Majstorović pitää EU-­vastaisuuden syynä myös sitä, ettei EU ole tarjonnut tarkkaa aikataulua jäsenyydelle. Alueen integrointi osaksi EU:ta tukisi kuitenkin unionin geopoliittisia tavoitteita.

Ukrainalle tarjottu nopeutettu jäsenyysprosessi on esitetty mahdollisuutena myös Balkanin maille päästä lähemmäs EU-jäsenyyttä. Kosovo jättikin joulukuussa 2022 jäsenhakemuksensa. Serbia on ollut ehdokasmaa jo vuodesta 2009, mutta neuvottelut ovat edenneet hitaasti ja EU-jäsenyyden kannatus on hiipunut.

Šašan mukaan Serbian ja Kosovon jäsenyysneuvottelut ovat jumissa, ellei Belgradin ja Pristinan dialogi etene. Dialogi ei kuitenkaan näytä kiinnostavan EU:n päättäviä tahoja.

Majstorović näkee mahdollisuuden ratkaisuun jäsenyyssopimuksissa, joiden muotoilussa käytettäisiin luovuutta. Näin ne voisivat tyydyttää myös niitä viittä nykyistä jäsenmaata, jotka eivät ole vielä tunnustaneet Kosovoa.

Pidin jutustaEn pitänyt jutusta
Jaa somessa