Ulkopolitiikka-lehden sivusto on uudistunut!
Nopeat

Kroatiasta seuraava EU-maa

Presidentti Ivo Josipović on vahvistanut demokraattisia arvoja.

Teksti:
Julkaistu: 9.12.2011
Ivo Josipović. ROBERTA F / WIKIMEDIA COMMONS

Euroopan unioni saa todennäköisesti puolentoista vuoden kuluttua uuden jäsenmaan Länsi-Balkanilta. Kroatian on tarkoitus allekirjoittaa EU-jäsenyyssopimus joulukuun jälkipuoliskolla ja liittyä unioniin heinäkuussa 2013.

Kroatia jätti jäsenhakemuksensa vuonna 2003, aloitti jäsenyysneuvottelut 2005 ja sai ne päätökseen tämän vuoden kesäkuussa. Eurokriisin keskellä jäsenyyssopimuksen ratifioinnista ei odoteta helppoa.

Kroatia on osa entistä Jugoslaviaa, josta se irrottautui vuonna 1992. Useimmat kroatialaiset pitävät maataan keskieurooppalaisena huolimatta sen välimerellisestä sijainnista Adrianmeren rannalla.

Kroatia on osallistunut Keski-Euroopan suurvaltojen vaiheisiin osmanien Balkanin-valloituksista lähtien 1400-luvulla. Habsburgien valtakuntaa suojellut sotilasraja kulki Kroatian läpi. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Kroatia kuului Itävalta-Unkariin ja sodan jälkeen Jugoslaviaan.

Kroatian voi perustellusti sanoa kokeneen entisen Jugoslavian maista voimakkaimman poliittisen muodonmuutoksen kommunismin romahdettua. Puoluekenttä ja maan poliittinen kulttuuri muovattiin 1990-luvun kuluessa uudelleen.

Kansallismielisyys jää taakse

Itsenäisyyden alkuvuosia määritteli kolme poliittista periaatetta: ei kommunismille, ei Jugoslavialle ja kyllä Euroopalle.

Balkanin sotien aikana kolmannes Kroatian alueesta oli miehitettynä. Maassa oli yli 400 000 pakolaista, ja Kroatiassa suoritettiin etnisiä puhdistuksia.

Sotia ja demokratisoitumista seurasi talouslama, joka raivasi tilaa kasvavalle korruptiolle. Luottamus demokraattisiin instituutioihin heikkeni, kun taas katolinen kirkko palautti vaikutusvaltaansa yhteiskunnassa.

Toisin kuin monissa muissa entisissä kommunistivaltioissa, Kroatian politiikkaan muodostui nopeasti selkeän oikeistolainen ja vasemmistolainen vaihtoehto. Kristillisen ja kansallismielisen identiteetin puolesta liputtanut Kroatian demokraattinen liitto HDZ hallitsi maata 1990-luvulla. Sosiaalidemokraattinen SDP nousi Kroatian toiseksi suurimmaksi puolueeksi. SDP antoi äänen myös sodanaikaisten mullistusten köyhdyttämille ja syrjäyttämille väestönosille.

Vuosina 2003–2009 pääministerinä toiminut Ivo Sanader uudisti oikeistokonservatiivista HDZ-puoluetta EU-myönteisemmäksi. Siihen saakka oikeisto oli tukeutunut politiikassaan etniseen identiteettiin. Sanaderin jälkeen Kroatiassa on ollut vahva EU-myönteinen vaihtoehto sekä puoluekentän oikealla että vasemmalla laidalla. Sanader on nyt syytteessä laajamittaisesta korruptiosta.

Kroatian EU-jäsenyyttä jarruttivat paikallisten oikeusistuimien korruptio ja rajakiistat Slovenian kanssa. Käännekohta ajoittui vuoteen 2010, jolloin presidentiksi valittiin arvoperustaista politiikkaa ajava SDP:n Ivo Josipović. Hänen päätavoitteensa on vahvistaa demokratiaa, oikeusvaltiota ja yhteiskunnallista solidaarisuutta.

Josipovićin mukaan Kroatian vahvuuksia ovat menneisyys osana Jugoslaviaa ja etniset vähemmistökulttuurit. Josipović on pyytänyt anteeksi kroaattien Balkanin sotien aikana tekemiä julmuuksia. Hän on noussut nykyisellä 83 prosentin kannatuksellaan Kroatian suosituimmaksi poliitikoksi. Maan demokraattisen kulttuurin vahvistumisesta kertoo se, että Josipovićin edustamat arvot on hyväksytty laajalti.

Poliittisia muutoksia on tukenut Kroatian pankkisektorin onnistunut sääntely EU:n talouskriisin aikana. Maan budjettivaje on suuri, mutta Kroatia on aloittamassa talouden rakenteelliset uudistukset.

Kroatian lähihistoria osoittaa, että poliittinen kulttuuri voi muuttua, jos puolueet ja puoluekenttä uudistuvat, talous on vakaalla pohjalla ja maalla on taitavia poliittisia johtajia. Kroatia kärsii edelleen korruptiosta, mutta maa on osoittanut kykynsä uudistua lyhyessä ajassa merkittävästi valmistautuessaan EU-jäsenyyteen.

 

Kirjoittaja on Länsi-Balkanin alueeseen erikoistunut tutkijatohtori Jyväskylän yliopistossa.

Pidin jutustaEn pitänyt jutusta
Jaa somessa