Skip to main content

Islaminvastainen populismi etenee Hollannissa

Vapauspuolue on vahvassa nosteessa maaliskuun aluevaaleissa.

Teksti Niina Sarkonen

Johns Hopkins -yliopistossa työsken­televä tutkija Saskia van Genugten pitää Hollannin tämänvuotisia maa­liskuun aluevaaleja poikkeuksellisesti yhtä tärkeinä kuin parlamenttivaaleja. Aluehallitukset valitsevat maan senaatin toukokuussa.

”Kristillisdemokraattien (CDA) ja liberaalien (VVD) muodostamalla vä­hemmistöhallituksella on senaatissa tällä hetkellä vähän kannatusta, eikä hallitusta tukevalla Vapauspuolueella ole siellä lain­kaanpaikkoja. Jos hallitus aikoo saada läpi suunnittelemaansa lainsäädäntöä, sen on kasvatettava läsnäoloaan senaatissa huomattavasti”, van Genugten kertoo.

Hollannin hallitus aikoo soveltaa markkinamekanismien käyttöä terveys- ja koulutussektorille, lisätä ydinvoimaa ja rajoittaa työperäistä siirtolaisuutta. Maahanmuuttajalta voitaisiin hallituk­sen ehdotuksen mukaan poistaa sosiaalietuudet, jos hänen työttömyytensä ar­vioidaan johtuvan pukeutumisesta tai kulttuurisista tavoista. Myös burkhan kieltoa suunnitellaan.

Oikeistolla menee lujaa. Geert Wil­dersin johtama populistinen Vapauspuo­lue kiilasi viime kesäkuun parlamentti­vaaleissa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi kristillisdemokraattien ohi. Puolue keräsi vaaleissa 15,5 prosentin kannatuksen ja on kasvattanut sen jäl­keen yhä suosiotaan. Siitä on tulossa hy­vää vauhtia maan toiseksi suurin puolue. Puikoissa säilynevät liberaalit (VVD).

Wildersin johtama populistinen Vapauspuolue kiilasi viime kesäkuun parlamentti- vaaleissa kolmanneksi.

Populistiset puolueet ovat pärjän­neet liberaalina pidetyssä Hollannis­sa erinomaisesti sitten Pim Fortuynin LPF-puolueen dramaattisen vaalivoiton 2002. Kuusi päivää ennen vaaleja mur­hattu Fortuyn kannatti maahanmuuton rajoittamista ja kritisoi monikulttuuri­suutta julistaen ”kylmänsodan islamia vastaan”.

”Vaikka Fortuyn perintö on yhä elos­sa, populistiselle liikkeelle elintärkeitä karismaattisia johtajia ei näkynyt poliit­tisella kentällä ennen Geert Wildersiä”, van Genugten huomauttaa.

Wilders on Fortuynin tavoin omak­sunut keskeiseksi teemakseen islaminvas­taisuuden. Hänen poliittisessa ohjelmas­saan islamia pidetään uskonnon sijaan ideologiana, joka uhkaa perinteistä hol­lantilaisuutta. Maahanmuuttovastaisuus on levinnyt myös muihin puolueisiin, ja muun muassa liberaalit ovat ottaneet varsin tiukan kannan siirtolaisuuteen.

Van Genugten tiivistää opposition vaalikampanjan ytimeksi kysymyksen: ”Haluammeko pitää vallassa nykyisen hallituskoalition, joka nojaa epädemo­kraattisen ja muukalaisvastaisen puolu­een tukeen?” Monet liberaaleja kesäkuun vaaleissa äänestäneet pettyivät, kun anti­liberaali Vapauspuolue otettiin mukaan hallitusneuvotteluihin.

Paluu Afganistaniin

Vaalien pääteemoja ovat olleet talous, julkiset menot, turvallisuus ja maahan­muutto sekä maahanmuuttajien kotout­taminen. Liberaalien viime kesäinen vaa­lilupaus leikata julkisia menoja upposi kansaan velkakriisin keskellä. Sekä libe­raalit että Vapauspuolue ovat kalastelleet ääniä velkakriisillä.

Hollanti on kuulunut Euroopan uni­onin tärkeimpiin nettomaksajiin, mutta nyt maassa keskustellaan osuuden vä­hentämisestä. Valtionvelka suhteessa BKT:hen on kasvanut viime vuosina, vaikka talous on edelleen suhteellisen vakaalla pohjalla.

Afganistanin kysymys on kaikkea muuta kuin loppuunkäsitelty, vaikka Hollanti kotiutti joukkonsa kansan laajalla tuella viime kesänä. Naton pai­nostuksesta keskustelu osallistumisesta käynnistettiin uudelleen, ja kiivaan po­liittisen taiston jälkeen syntyi päätös: maa palaa Afganistaniin, tällä kertaa po­liisijoukoin. Ensimmäinen ryhmä lähtee matkaan maaliskuussa.

 

Kirjoittaja on vapaa toimittaja