Skip to main content

Talouskriisi koettelee Espanjaa

Oikeisto syyttää keskustavasemmistolaista hallitusta hitaasta reagoinnista kriisiin.

Teksti Teemu Sinkkonen

Espanjassa järjestetään toukokuussa 13 autonomisen itsehallintoalueen parlamenttivaalit sekä kunnallisvaalit noin 8 000 kunnassa. Andalusian, Ka­talonian, Galician ja Baskimaan itsehal­lintoalueiden vaalit pidetään jokainen erikseen.

Vaaleissa odotetaan hallitsevan kes­kustavasemmistolaisen PSOE:n syöksy­kierteen jatkumista ja konservatiivisen PP:n nousua viime marraskuisen Katalo­nian äänestyksen mukaisesti. Maailman­laajuinen talouskriisi on iskenyt pahasti Espanjaan, ja työttömyysluvut nousivat viimevuoden lopussa jo yli 20 prosenttiin.

José Luis Zapateron hallitusta on kri­tisoitu voimakkaasti myöhäisestä reakti­osta kriisiin, mikä todennäköisesti kos­tautuu tulevissa vaaleissa, vaikkei maan talouspolitiikka olekaan paikallispolitii­kan agendalla. Hallitsevien puolueiden välinen kaksinkamppailu kulminoituutodennäköisesti erityisesti Aragonin, Baleaarien, Kantabrian ja Kastilia-Man­chan itsehallintoalueille. Näistä viimeksi mainitun alueen hallituksen istuva johta­ja on jo ehtinyt moittia puoluetoveriaan Zapateroa ”taakaksi” koko puolueelle.

Espanjan poliittisen kentän erityis­piirteenä voidaan pitää alueellisten puo­lueiden merkitystä. Etenkin paikallisvaa­leissa ne menestyvät monesti paremmin kuin kansallisesti suuret puolueet. Erityi­sesti Baskimaassa odotetaan mielenkiin­nolla, saavatko ääriseparatistiset puolu­eet pitkästä aikaa osallistua vaaleihin, kun ETA on nyt painostettu tulitaukoon.

Tulevissa vaaleissa oikeisto keskit­tynee kampanjoinnissaan ratsastamaan sosialistien talouspolitiikan epäonnistu­misella. Paikoittain muitakin teemoja noussee esiin, kuten esimerkiksi lai­ton maahanmuutto. Keskustelusta voi odottaa hyvin värikästä: Katalonian marraskuisissa vaaleissa eräs konserva­tiivipuolue PP:n ehdokas piti verkkosi­vuillaan peliä, jossa tapettiin laittomia siirtolaisia.

Asiallisen keskustelun suurin kysymys on kuitenkin se, tuleeko maahanmuuttajien sitoutua virallisesti integraatioon jon­kinlaisen ”sopimuksen”muodossa vai ei.

 

Kirjoittaja on tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa