Skip to main content

Viro etsii uusia tavoitteita

Kun suuret päämäärät on saavutettu, virolaisia kiinnostaa ennen kaikkea kotimaan talouden kehitys.

Teksti Susan Villa

”Virossa eletään tällä hetkellä ‘yhden aikakauden lopun’ tunnelmissa, sillä nyt meillä on euro, Nato, EU ja OECD. Hallitukselta on vaikea vaatia mitään, ja toisaalta hallituksen on vaikea luva­ta mitään erityistä”, kuvailee virolainen politiikan tutkija ja toimittaja Ahto Lob­jakas.

Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja, professori Andres Kasekamp on samoilla linjoilla. Hän ei pidä Vi­ron maaliskuisia parlamenttivaaleja erityisen merkittävinä, koska niiden ei ole odotettu tuovan suurta muutosta maahan. Ennusteiden perusteella on ollut todennäköistä, että sama hallitus jatkaa vallassa.

”Vaalikeskusteluissa keskeisimmät aiheet ovat olleet lähinnä kotimaan ta­louteen liittyvät kysymykset, esimerkiksi työllisyys ja hintojen kehitys”, Kasekamp listaa.

Lobjakasin mukaan virolaiset näke­vät laajemman mittakaavan ongelmat, kuten EU-maiden talousvaikeudet, glo­baaleina kysymyksinä, joille hallitus voi tehdä hyvin vähän muuta kuin olla va­rovainen.

Osallistumista Irakin ja Afganistanin operaatioihin on kutsuttu Viron näytön paikaksi. Operaatioissa on kuollut jo useita virolaissotilaita, mutta Kasekamp ei usko aiheen vaikuttaneen puoluevalintoihin vaaleissa tai heikentäneen hallitus­puolueiden asemaa.

Viron varsin pirstaleinen puoluekent­tä on viime vuosina alkanut vakiintua kaksinkamppailuksi oikealle kallistuvan Andrus Ansipin reformipuolueen ja kes­kustasta vasemmalle sijoittuvan Edgar Savisaaren johtaman keskustapuolueen välillä.

Mahdollisista tulevaisuuden nou­sijoista hän nostaa esille sosiaalidemo­kraatit, jotka voivat onnistua lisäämään kannatustaan uuden nuoren johtajansa Sven Mikserin luotsauksessa.

Viron populistiset liikkeet Kasekamp määrittelee hyvin heikoiksi, eikä hän us­ko niillä olevan nostetta parlamenttiin asti.