Siirry sisältöön

Miksi yksi maltalainen vastaa yhtätoista saksalaista?

Teksti Juha Mäkinen

Euroopan parlamentin edustajapaikat on jaettu 28 jäsenmaan kesken ale­nevan suhteellisuuden periaatteen mukaan. Se tarkoittaa sitä, että pie­net jäsenmaat saavat suhteessa vä­kilukuunsa enemmän paikkoja kuin suuret.

EU:n suurin jäsenmaa, 80 miljoo­nan asukkaan Saksa, saa tulevaan par­lamenttiin 96 edustajaa, joista kukin edustaa siis noin 840 000:ta saksa­laista. Vastaavasti 450 000 asukkaan Maltalla on kuusi meppiä, yksi jokais­ta 75 000:ta maltalaista kohden. Suo­mi sijoittuu ääripäiden väliin: meillä on yksi meppi noin 420 000:taasu­kasta kohden.

Miksi pienten jäsenmaiden kan­salaisten ääni painaa eurovaaleissa enemmän, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela?

”Siksi, että suurilla jäsenmailla on vahva asema EU:ssa muutenkin ja ne ovat olleet valmiita tinkimään omasta paikkamäärästään.”

”Jäsenmaat vääntävät kättä parla­mentin paikkajaosta aina kun unioni laajentuu. Lissabonin sopimuksessa kädenväännölle sovittiin reunaehdot: meppien enimmäismäärä on 751, ja yksittäisen jäsenmaan paikkamäärä on enintään 96 ja vähintään 6. Sak­san ’aliedustus’ ja Maltan ’yliedustus’ perustuu tähän sääntöön.”

”Minimimäärä on paikallaan muun muassa siksi, että parlamentti heijastaisi paremmin pienienkin jä­senmaiden poliittisia voimasuhteita. Jos Maltalla olisi vain yksi paikka, eniten ääniä saanut korjaisi koko po­tin, vaikka enemmistö maltalaisista olisi äänestänyt muita ehdokkaita ja puolueita.”