Sunnuntaina 3. helmikuuta Varsovan Torwar-hallin eteen on kerääntynyt kymmenien metrien kiemurteleva jono. Väkeä on saapunut ympäri Puolaa, niin pienistä kuin suuristakin kaupungeista. Osa kantaa Puolan lippua, osa EU:n tähtilippua. Vasemmiston uutta tähteä Robert Biedrońia on saapunut kuuntelemaan noin 6 000 puolalaista.

42-vuotias Biedroń on poikkeuksellinen hahmo Puolan politiikassa. Hän on Puolan historian ensimmäinen avoimesti homoseksuaali parlamentin jäsen ja pormestari.

Ennen Biedrońin nousua lavalle yleisön tunnelmaa kohotetaan kampanjavideoilla ja naistrion laulamalla John Lennonin Imaginella. Lopuksi ruudut vaihtuvat EU:n siniseen lippuun.

Ranskaksi laulettu Oodi ilolle saattelee Biedrońin lavalle. Yleisö repeää riemuisiin suosionosoituksiin. Ei epäilystäkään siitä, etteikö Biedroń olisi ottanut mallia Ranskan Emmanuel Macronista.

»Me olemme kevät, me olemme tuulahdus raitista ilmaa, joka muuttaa Puolan politiikan!» Biedroń julistaa riehaantuvan yleisön edessä.

Biedrońin viesti on selvä. Puola ansaitsee muutoksen.

Puolan oikeistolainen konservatiivipuolue Laki ja oikeus on määrätietoisesti vienyt maata poispäin eurooppalaisista liberaaleista arvoista kohti konservatiivista ja autoritaarista valtiota. Vaikka puolue on ehtinyt murentaa oikeusvaltiota vasta yhden vaalikauden ajan, askelmerkit on selvästi lainattu Viktor Orbánin Unkarista.

Laki ja oikeus -puolueen 69-vuotias puoluejohtaja Jarosław Kaczyński on rivikansanedustaja, mutta hän vetelee naruja hallituksen takana. Entinen pääministeri ja edesmenneen presidentin Lech Kaczyńskin veli on Puolan vaikutusvaltaisin poliitikko.

Kaczyński on vaihdattanut maan hallituksen ministereitä mielensä mukaan. Lisäksi hän yhdistelee retoriikassaan taitavasti kansan syvät rivit tavoittavaa nationalismia ja vahvoja katolisia arvoja. Aiemmin sovitut säännöt ja lait eivät enää päde, sillä Kaczyński uskoo vaalivoiton oikeuttavan täyteen valtaan muokata järjestelmä mieleisekseen. Ensi töikseen vuoden 2015 vaalivoittonsa jälkeen hän junaili presidentti Andrzej Dudan kanssa puolueen omat ehdokkaat perustuslakituomioistuimeen. Sitä ennen Duda oli ehtinyt hylätä edellisen hallituksen asettamat ehdokkaat.

Tällaiselle politiikalle Varsovassa uuden puolueensa esitellyt Biedroń haluaa nyt tehdä lopun.

Jos Unkarin toimet hyväksytään lähes vuosikymmenen ajan, EU on silloin jo antanut siunauksensa autoritaariselle hallinnolle.

Toukokuiset Euroopan parlamentin vaalit käynnistävät Puolassa vuoden kestävän vaaliputken. Syksyllä 2019 maahan valitaan uusi parlamentti ja keväällä 2020 presidentti.

Ulkopolitiikka-lehdelle antamassaan haastattelussa Biedroń kertoo, että syy uuden puolueen luomiselle on Puolaa 15 vuotta piinannut tuhoisa taisto kahden valtapuolueen välillä. Konservatiivinen Laki ja oikeus hallitsi liittolaisineen Puolaa vuosina 2005–2007 ja keskusta-oikeistolainen Kansalaisfoorumi vuosina 2007–2015. Sen jälkeen voimasuhteet taas vaihtuivat.

»Haluan tarjota Puolan kansalle poliittisen foorumin, joka ei ole saanut alkuaan tai johdu myrkyllisistä taisteluista kahden suurimman valtapuolueen välillä», Biedroń sanoo.

Hänen mukaansa Puola on paljon liberaalimpi ja edistyksellisempi kuin maassa nykyisin harjoitettu politiikka antaa ymmärtää. »Sen näkee tarkastelemalla kirkkoon tai perhemalleihin liittyviä näkemyksiä mielipidemittauksissa», Biedroń jatkaa.

Kevät-puolue ajaa muun muassa kirkon ja valtion erottamista toisistaan, samaa sukupuolta olevien avioliittojen virallistamista, Puolan tiukan aborttilainsäädännön löyhentämistä ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Biedroń uskoo Kevät-puolueen antavan äänen niille miljoonille puolalaisille, jotka eivät edusta oikeistoa vaan jakavat puolueen vision sekulaarista, Eurooppa-myönteisestä valtiosta, jossa lakia kunnioitetaan.

Biedrońin teemat ovat Puolan politiikassa rohkeita: Esimerkiksi oppositiopuolue Kansalaisfoorumi tuskin uskaltaisi tarttua kirkon asemaa, seksuaalivähemmistöjä tai aborttioikeutta koskeviin tulenarkoihin kysymyksiin.

Biedrońin sanoma on purrut jo moniin. Kolmen eri tutkimuslaitoksen tekemässä kyselyssä Kevät-puolueen kannatus oli noussut helmikuussa 12–16 prosenttiin.

Uuden puolueen perustaminen ei kuitenkaan välttämättä johda muutoksiin Puolan politiikassa. Budapestissa sijaitsevan Keski-­Euroopan yliopiston laki- ja julkishallinnon apulaisprofessorin Maciej Kisilowskin mukaan Biedroń on suurin lahja, mitä Laki ja oikeus -puolue voi toivoa.

Kisilowski arvioi, että Biedroń jakaa opposition ja vie osan Kansalaisfoorumin kannatuksesta, joka oli helmikuussa noin 24 prosenttia. Suhteellinen vaalitapa suosii parlamenttivaaleissa voittajaa, eikä hajaantuneesta oppositiosta nouse välttämättä yhtä riittävän suurta haastajaa Laki ja oikeus -puolueelle, ainakaan ilman vaaliliittoa.

Kisilowski uskoo Laki- ja oikeuspuolueen jatkavan Unkarin Viktor Orbánin mallin mukaista illiberaalia demokratiaa, jos se voittaa vaalit. Hän ei luota EU:n kykyyn asettaa Puolalle rajoja, koska niin ei ole tehty Unkarinkaan suhteen.

»Jos Unkarin toimet hyväksytään lähes vuosikymmenen ajan, EU on silloin jo antanut siunauksensa autoritaariselle hallinnolle», Kisi­lowski sanoo.

EU:n jäsenyys ei enää näytä edellyttävän demokraattisten normien noudattamista, hän päättelee. »Arvoilla on väliä, mutta ei niin kutsutuissa [Euroopan] periferioissa. Niissä arvot ovat valinnaisia», Kisilowski sanoo.

Ainoa taho, joka on yrittänyt asettaa rajoituksia Puolalle, on EU:n tuomioistuin, Kisi­lowski jatkaa. Syksyllä 2018 se määräsi Puolan perumaan heinäkuussa asetetun lain maan korkeimman oikeuden tuomareiden eläkeiän alentamisesta 70 vuodesta 65 vuoteen. Lain nojalla yli kolmasosa tuomareista oli passitettu eläkkeelle ja vaihdettu hallitukselle myötämielisiin. Laki ja oikeus -puolue taipui EU:n tuomioistuimen linjaukseen ja perui lain marraskuussa.

Unkari on puolestaan purkanut oikeusvaltiota muuttamalla perustuslakiaan: tuomareiden kelpoisuusikää on laskettu Fideszille uskollisten tuomareiden suosimiseksi, ja viime syksynä valta valita tuomarit muun muassa korkeimpaan hallinto-oikeuteen siirtyi maan oikeusministerille. Tämän lisäksi esimerkiksi televisioitu vaalikampanjointi on sallittua enää valtion mediassa, jota valtapuolue hallitsee.

Vaikka hallituspuolueen kannatus on nyt notkahtanut, Puolan taloudella on mennyt hyvin sen hallituskaudella. Maa on nauttinut jokseenkin tasaisesta talouskasvusta vuodesta 1993 lähtien.

Puolan talous on kukoistanut vahvan Saksan vanavedessä, eikä niinkään hallituksen ansiosta. Ukrainan kriisin seurauksena edellinen hallitus alkoi ottaa vastaan runsaasti ukrainalaisia maahanmuuttajia, minkä johdosta maassa on paljon huokeaa työvoimaa. Varsovan työttömyys oli syksyllä 2018 puolentoista prosentin luokkaa, ja koko Puolan noin 3,4 prosenttia.

Seuraava vuosi ratkaisee, pysähtyykö Puolan kehitys kohti illiberaalia demokratiaa.

Vallan keskittäminen on suuri ongelma niin Unkarissa kuin Puolassa. Sekä apulaisprofessori Białożytin että Maciej Kisilowskin mukaan vallan keskittymistä voi ehkäistä perustuslakia muuttamalla. Laki ja oikeus -puolueen valtakaudella valtion instituutiot, kuten tuomioistuimet, ovat osoittautuneet liian heikoiksi. Perustuslain muuttaminen edellyttäisi kuitenkin laajan tuen puoluekentällä.

Niin kauan kuin se puuttuu, lähes puolet äänestäjistä kokee elävänsä kuin miehityksen alla, Kisilowski kuvailee.

Yksi Robert Biedrońin kärkitavoitteista on jakaa päätösvaltaa keskushallinnolta paikallistasolle. Biedrońin mielestä valtionhallinto kärsii voittaja vie kaiken -asetelmasta. Sen muuttamiseksi olisi kitkettävä politisoitumista valtion instituutioista ja ammatillistettava hallintoa.

Lisäksi Puolassa tulisi uudistaa sosiaalijärjestelmää niin, että taloudellinen ja sosiaalinen epätasa-arvo eivät enää kasva ja tuhoa yhteiskunnan rakenteita, Biedroń sanoo. »Myös me täällä Puolassa kärsimme maailmanlaajuisesta kasvavasta epätasa-arvoisuuksien trendistä.»

Avain vaalimenestykseen on Varsovan ulkopuolella, konservatiivisten äänestäjien käännyttämisessä. Eurovaalit kertovat, onko maa valmis äkkikäännökseen vasemmalle.

Kirjoittaja on Prahassa asuva vapaa toimittaja.