Skip to main content

Voiko mielipidemittauksiin luottaa?

Teksti Laura Myllymäki

Donald Trump voitti vaalit vastoin ennusteita.

Donald Trump voitti vaalit vastoin ennusteita.

 

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vuonna 2016 Hillary Clinton vaikutti voittavan Donald Trumpin – mielipidemittauksissa. Esimerkiksi 14 päivää ennen vaalipäivää julkaistun Associated Pressin ja tutkimuslaitos GfK:n mielipidetutkimuksen mukaan Clinton johti Trumpia jopa 14 prosenttiyksikköä.

Moni miettii nyt, mitä syksyn presidentinvaaleista pitäisi ajatella. Voiko mielipidemittauksiin luottaa, yliopistonlehtori Sami Borg Tampereen yliopistosta?

»Vakiintuneiden ja luotettaviksi tunnustettujen mielipidemittauslaitosten mittauksiin voi kyllä luottaa edellyttäen, että tulokset julkaistaan asianmukaisesti eli kerrotaan myös tilastolliseen otantaan liittyvät epävarmuustekijät, joita kyselytutkimukset sisältävät.»

Borg korostaa, että kyselyt kertovat aina mittaushetken tilanteesta. Skuuppihakuinen mediajulkisuus sekoittaa osaltaan pakkaa: »Median intressinä ei useinkaan ole kertoa epäluotettavuustekijöistä vaan kaivaa uutinen.»

Yksi iso syy mielipidetutkimusten epätarkkuuteen Yhdysvaltain vuoden 2016 vaaleissa oli se, että Trump sai vielä viimeisellä kampanjaviikolla lisää kannattajia taakseen. Toiseksi mittausten otoksissa oli yliedustettuina hyvin koulutettuja ihmisiä, Clintonin kannattajia. Historiallisesti tarkasteltuna vuoden 2016 vaalien mielipidemittausten mittaustarkkuudet eivät kuitenkaan erotu räikeästi joukosta.

Taustalla vaikuttaa laaja globaali gallupkyselyiden edustavuutta ja ennustevoimaa heikentävä trendi, joka näkyy myös Suomessa: yhä useampi kansalainen ei enää halua osallistua mielipidetutkimuksiin. »Kilpailu ihmisten huomiosta on kovaa», Borg sanoo.