Äly hoi
Kuvat Siddy Lam / Flicr
Julkaistu: 19.5.2012
Väestön keskimääräinen älykkyysosamäärä nousi eri puolilla maailmaa lähes sadan vuoden ajan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa älykkyysosamäärän havaittiin nousevan 1930-luvulta alkaen noin kolme pistettä vuosikymmenessä, kun väestön keskiarvoksi on määritelty 100 pistettä. Älykkyystestejä on ajoittain jopa vaikeutettu, jotta keskimääräinen älykkyysosamäärä pysyisi vakiona.
Uusiseelantilaisen älykkyystutkijan James Flynnin mukaan nimetty Flynn-efekti näyttää nyt pysähtyneen tai kääntyneen laskevaksi, kertoi maaliskuun Prospect-lehti. Flynn havaitsi tutkimuksessaan, että Britannian teinien älykkyys oli yllättäen laskenut kaksi pistettä vuosina 1980–2008.
Samanlaisia tuloksia on saatu eri tutkimuksissa Norjan ja Tanskan asevelvollisilla teetetyissä testeissä. Tanskalaisten älykkyys kääntyi laskuun vuoden 1998 jälkeen ja norjalaisten 1990-luvun puolivälin jälkeen.
Brittien älykkyys on laskenut erityisen selvästi siinä välkkyjen ryhmässä, joka on yleensä menestynyt testeissä parhaiten. Tämän ryhmän teinien älykkyys laski keskimäärin kuusi pistettä vuosina 1980–2008. Alle kymmenenvuotiaiden lasten älykkyys näytti sen sijaan edelleen nousevan.
Älykkyyden lisääntymistä on selitetty parantuneella koulutuksella, terveydellä, ruokavaliolla, tiedonvälityksellä ja muilla kulttuurisilla tekijöillä. Flynn puolestaan arveli, että vallitseva nuorisokulttuuri ja tietokonepelit tyhmentävät nykyteinejä. Tanskassa tutkijat epäilivät yhdeksi taantuvan kehityksen syyksi maan kouluopetuksen muutoksia.
Flynn-efekti näytti sen sijaan Kalifornian yliopiston tutkimuksen mukaan olevan voimissaan Kenian maaseudulla vuosina 1984–1998. Koululaisten älykkyys kohosi tuona aikana yli 11 pistettä – selvästi nopeammin kuin länsimaissa aiemmin. Jos trendi on samanlainen muissa kehitysmaissa, teollisuusmaiden väestön keskimääräisessä älykkyydessä havaittu etumatka kapenee nopeasti.
Emeritusprofessori Tatu Vanhanen käynnisti kymmenen vuotta sitten vilkkaan keskustelun paljon kritisoidulla tutkimuksellaan, jonka mukaan korkea keskimääräinen älykkyysosamäärä selittäisi länsimaiden paremman taloudellisen menestyksen kehittyviin maihin nähden. Selittääkö taantuva älykkyytemme nyt myös taloutemme vajoamisen?