Ruokaturvaa vapaakaupalla

Yksi tärkeimmistä tekijöistä vihreän vallankumouksen taustalla on ollut maatalousmaan siirtäminen kiinalaisten ruokaturvan kannalta olennaisten kasvien, kuten riisin ja vehnän vilje­lyyn, todetaan OECD:n ja FAO:n kesällä julkaisemassa raportissa.

Näiden kasvien viljelyä on voitu lisä­tä sen jälkeen kun Kiina liittyi Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi vuon­na 2001. Jäsenyyden ansiosta Kiina on voinut lisätä esimerkiksi juurikkaiden, sokerin ja rapsin tuontia. Viljelykel­poista maata on vapautunut ruokatur­van kannalta olennaisille kasvilajeille. Kiinan maataloustuotteiden kauppa on kasvanut WTO-jäsenyyden aikana noin 28 miljardista dollarista noin 156 mil­jardiin dollariin.

Raportin mukaan maataloustuotanto on lisääntynyt ja ruokaturva parantunut myös siksi, että Kiinan hallinto on panos­tanut maatalouskoneiden modernisoin­tiin ja esimerkiksi kastelujärjestelmien laajentamiseen. Lisäksi maatalouden ve­rotusta on kevennetty, mikä on nostanut maaseutuväestön tulotasoa. Maaseudun asukkaat ovat voineet käyttää ruokaan aiempaa pienemmän osan tuloistaan.

OECD ennustaa, että kiinalaisten henkeä kohti lasketut tulot yli kaksin­kertaistuvat seuraavan vuosikymmenen aikana, mikä lisää ruoan kysyntää hui­masti.

Kiinalaisten ruokaturvalle ei kuiten­kaan lupaa hyvää se, että jopa 40 pro­senttia Kiinan viljelykelpoisesta maasta on pilaantunut maaperän eroosion ja happamoitumisen takia. Siksi ruoka on tulevaisuuden Kiinassa aiempaa parempi bisnes. Siitä todistaa esimerkiksi kiina­laissijoittajien into haalia viljelymaata käyttöönsä ulkomailta.