Skip to main content

Viihdettä venäjäksi

Moskovan tukema tiedonvälitys hallitsee venäjänkielistä uutisvirtaa. Riippumattoman median pitäisi välittää uutisten lisäksi laadukasta viihdettä, sanovat asiantuntijat.

Teksti Anna-Kaisa Hiltunen

Baltian venäjänkielinen väestö seuraa enimmäkseen Kremlin tukemaa mediaa, joka välittää sekä uutisia että viihdettä. Kannattaako Euroopan maiden alkaa tukea yleisradioyhtiöitään tuottamaan venäjänkielisiä uutisia vastauksena Venäjän valtion tukemalle medialle?

Ei, sanoo New York Timesin Lontoon-toimiston johtaja, pitkään Venäjällä työskennellyt Steven Erlanger.

»Siitä tulisi maailman tylsintä televisiota, jota kukaan ei katsoisi», Erlanger toteaa.

»Esimerkiksi Russia Todayn tuotanto on niin hienostunutta, että jos läntiset yleisradioyhtiöt yrittävät toimia sen vastapainona, tulos ei todennäköisesti ole kiinnostavaa eikä viihdyttävää.»

Presidentti. Vladimir Putin vieraili Russia Todayn studiossa Moskovassa 2013. // KUVA: JURI KOŠETKOV/POOL/ALL OVER PRESS

Presidentti. Vladimir Putin vieraili Russia Todayn studiossa Moskovassa 2013. // KUVA: JURI KOŠETKOV/POOL/ALL OVER PRESS

Venäjän valtio rahoittaa RT:n satelliittikanavaa ja uutistoimistoa. Uutisten lisäksi kanavalta voi katsella keskusteluohjelmia ja komediaa. Erlangerin mukaan läntisen median tehtävä ei ole lähteä mukaan ideologiseen kilpailuun, vaan raportoida ja analysoida sitä, miten esimerkiksi Venäjä toimii. Lisäksi länsimedia jäisi uutiskilpailussa kakkoseksi siksi, että se ei osaa puhutella venäjänkielistä yleisöä niin kuin RT.

Samasta ongelmasta varoittaa myös European Endowment for Democracy -ajatuspaja, joka tukee demokratialiikkeitä EU:n lähialueilla. Se julkaisi kesäkuussa tutkimuksen Euroopan maiden mahdollisuuksista tukea riippumatonta venäjänkielistä mediaa. Ajatuspajaa rahoittavat Euroopan unioni, Sveitsi ja 16 Euroopan unionin jäsenmaata.

»Kremlin kontrolloiman median suosio perustuu siihen, että laadukkaan viihteen joukossa esitetään propagan­danomaisia uutisia», sanoo ajatushautomon johtaja Jerzy Pomianowski.

Siksi pelkkä riippumaton venäjänkielinen uutistuotanto ei riitä, vaan median olisi tar­jottava myös dokumentteja ja esimerkiksi satiiria. Ne houkut­telisivat yleisön myös uutisten äärelle.

Saksan julkisin varoin tukema Deutsche Welle -tele­visioyhtiö ja Britannian yleis­radioyhtiö BBC ovat paraikaa laajentamassa venäjänkielistä tuotantoaan.

Deutsche Welle avasi syyskuussa uuden uutisstudion Moskovaan ja on palkannut lisäväkeä Ukrainan pääkaupun­kiin Kiovaan. BBC tiedotti syys­kuussa, että yhtiö aikoo avata uusia World Service -satelliit­tikanavia »siellä, missä on pula puolueettomista uutisista», esimerkiksi Venäjällä ja entisen Neuvostoliiton alueen maissa.

BBC aikoo lähettää omia uutisia ja tukea alueellisia ja paikallisia tiedotusvälineitä. Suunnitelman mukaan BBC käyttäisi osan lupamaksurahoituksestaan uutispalve­luun, joka seuraisi paikallisten päätöksentekijöiden, oikeusistuinten ja julkisten palvelujen toimintaa. Uutismateriaalia annettaisiin sitten paikallisten tiedotusvälineiden käyttöön. Tavoitteena on »auttaa pai­kallista journalismia menes­tymään», sanoi BBC:n pääjohtaja Tony Hall esitellessään yleisradioyhtiön suunnitelmia syyskuussa Lontoossa.

Myös Pohjoismaiden ministerineuvosto on tukenut venäjänkielistä journalismia Baltiassa. Virossa aloitti syys­kuussa neuvoston tukema venäjänkielinen televisioka­nava ETV+, joka on osa Viron yleisradiota.

Steven Erlangerin mukaan Euroopan maat voisivat tukea venäjänkielistä journalismia myös Venäjän syrjäseuduilla. Jos Euroopan maat koulut­taisivat paikallistoimittajia ja bloggareita ja levittäisivät heidän töitään, aiempaa useampi venäjänkielinen saisi tietää, millaista elämä Venäjän maakunnissa on.

Helppoa toimittajien tukeminen ei tosin olisi, sillä se pitäisi tehdä niin, »ettei kukaan joutuisi vakaviin vaikeuksiin». Venäjän syrjäseuduilla sano­malehdet ovat yleensä rikkai­den liikemiesten omistamia, ja bisnesmahdit voivat ostaa itselleen mieluisia tarinoita.

Lisäksi Erlanger katsoo, että jos Euroopan unioni haluaa toimia Venäjän disinformaa­tiota vastaan, sen kannattaisi kääntää laadukasta länsi­maista journalismia venäjäksi. Verkossa julkaistuna se olisi vapaasti venäjänkielisten saatavilla niin Itä-Euroopassa kuin Venäjälläkin. Internetiä ei Venäjällä sensuroida, toisin kuin lännessä usein luullaan.

Vastaus Venäjän infosotaan

Baltiaan ja Euroopan unionin itäiseen naapurustoon tulisi perustaa venäjänkielinen uutistoimisto, joka rahoit­taisi tutkivaa journalismia ja jakaisi riippumattoman paikallismedian tekemiä uutisia.

Toiseksi samankaltainen jakelualusta pitäisi perustaa muulle kuin uutisjournalismille eli esimerkiksi dokumen­teille ja keskusteluohjelmille. Kolmanneksi tulisi perustaa venäjänkielisen median analyysi- ja tutkimuskeskus.

Tällaisiin suosituksiin päätyi European Endowment for Democracy -ajatushautomo, joka julkaisi kesällä tutkimuksen siitä, mitä Euroopan maat voisivat tehdä tukeakseen riippumatonta venäjänkielistä journalismia. Hollanti ja Latvia rahoittivat tutkimuksen.

Aloitteiden toteuttamiseksi on suunnitteilla rahasto, johon Hollanti lahjoitti syksyllä puolitoista miljoonaa euroa. European Endowment for Democracyn johta­jan Jerzy Pomianowskin mukaan kestää ainakin ensi kevääseen, ennen kuin tiedetään, aletaanko suunnitelmia toteuttaa ja kenen rahoituksella.