Loretta Napoleoni: North Korea. The Country We Love to Hate. UWA Publishing 2018, 120 s.
Pohjois-Korea esitetään usein pahan valtakuntana, jonka onnettomat aivopestyt kansalaiset elävät vainoharhaisen ja sekopäisen johtajan ikeessä. Italialaistoimittaja Loretta Napoleoni pyrkii kirjassaan rakentamaan tarkemman kuvan sulkeutuneesta maasta.
Tiivis ja informatiivinen kirja käy läpi Pohjois-Korean vaiheita ja meneillään olevia uudistuksia. Tutuiksi tulevat maan hierarkkinen yhteiskuntajärjestelmä ja nationalistinen juche-ideologia sekä se, miten nämä muokkaavat kansalaisia.
Pohjois-Korea on totalitaarinen ja läpeensä korruptoitunut valtio. Sillä on näppinsä pelissä kansainvälisessä huume- ja asekaupassa, kyberhyökkäyksissä ja rahanpesussa. Kaikesta huolimatta kapitalismi on vähitellen saamassa maassa jalansijaa – ei valtion siunauksella, vaan harmaan talouden kehittymisellä.
Pohjois-Koreaa vuodesta 2011 johtanut Kim Jong-un on vahvistanut omaa legitimiteettiään esiintymällä maan perustajan, oman isoisänsä Kim Il-sungin reinkarnaationa. Napoleoni pitää 35-vuotiasta Kimiä pragmaattisena milleniaalina, joka on hyvin perillä globalisaation ja geopolitiikan kehityksestä.
Kim on määrätietoinen johtaja, joka on vakaasti sitoutunut maan ydinaseohjelmaan. Napoleonin mukaan ydinaseet tulevat tavanomaisia aseita edullisemmaksi tavaksi ylläpitää pelotetta. Puolustusbudjetista säästetyt varat voitaisiin siten tulevaisuudessa kohdistaa Pohjois-Korean infrastruktuurin ja elintason parantamiseen.
Yksi kirjan suurimpia ansioita on, että se tarjoaa näkymiä pohjoiskorealaisten ajatteluun – olkoonkin, että Napoleoni ei itse ole vieraillut Pohjois-Koreassa.
Kansalaiset ovat syntymästään lähtien jatkuvan tarkkailun alaisina, ja virallisen linjan mukaista ajattelua iskostetaan lapsiin pienestä pitäen. Järjestelmän vastustajat saavat osakseen kollektiivisen rangaistuksen: vankileireille voidaan tuomitun lisäksi lähettää hänen vanhempansa, lapsensa ja sukulaisensa.
Pohjoiskorealaisia ympäröi propagandan suojamuuri. Ulkomaailmasta heille tarjotaan vaarallinen ja väkivaltainen kuva. Näin maan hallinto voi hyödyntää pelon politiikkaa ja esittää olevansa ainoa rauhan tae Etelä-Korean ja Yhdysvaltain vihamielisiä pyrkimyksiä vastaan.
Miten kansainvälisen yhteisön tulisi suhtautua Pohjois-Koreaan? Napoleonin mukaan ainoa kestävä ratkaisu on hyväksyä se, että Pohjois-Korea on ydinasevaltio, pyrkiä avaamaan maata talouskehityksen avulla ja pitää samaan aikaan maan hallinto aisoissa diplomatian keinoin.
Kirjan julkaisun jälkeen Kim Jong-un tavannut sekä Yhdysvaltain että Etelä-Korean johtajat. Nähtäväksi jää, tuottavatko diplomaattiset ponnistelut tulosta. Pohjois-Korea kun on Napoleonin sanoin jo vuosikymmenien ajan kehittänyt vilpillisyyden taitoa.
Kirjoittaja on vanhempi tutkija Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelmassa.