Etelä-Sudanissa juhlitaan heinäkuussa maan itsenäistymisen ensimmäistä vuosipäivää. Kovin paljon juhlamieltä ei eteläsudanilaisilla välttämättä ole, sillä itsenäisyys ei ole tuonut maahan rauhaa.
Pohjoisen ja eteläisen Sudanin välit ovat erittäin kireät. Etelä syytti pohjoista öljylähteidensä pommittamisesta maaliskuussa, ja huhtikuussa maiden väliset väkivaltaisuudet kiihtyivät pahimmilleen sitten etelän itsenäistymisen. YK velvoitti osapuolet tulitaukoon toukokuun alussa, mutta vuosikymmeniä kestäneen Sudanin sisällissodan perintönä edessä voi olla kahden suvereenin valtion välinen sota.
Etelä-Sudan kärsii myös heimokonflikteista. Murle- ja Lou Nuer -heimojen väliset, karjasta ja laidunmaista käytävät konfliktit kiihtyivät viime vuodenvaihteessa. Tuhannet ovat menettäneet henkensä ja kymmenettuhannet joutuneet pakosalle. Väkivaltaisuuksia koetettiin hillitä toukokuun alussa allekirjoitetulla heimojohtajien sopimuksella.
Paenneita virtaa etelään myös pohjoisesta Sudanista, sillä sisällissota jatkuu pienentyneen maan eteläosissa. Sudanin armeija ja kapinallisryhmät ovat ottaneet yhteen tämän tästä Etelä-Kordofanin ja Sinisen Niilin alueilla. Kymmenettuhannet ihmiset ovat paenneet taisteluita rajan yli Etelä-Sudaniin. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan Etelä-Sudanin pakolaisleireillä on jo yli 100 000 sudanilaista pakolaista.
Kahden Sudanin rajalinjastakaan ei ole yksiselitteisesti sovittu. Erityisen ongelmallinen on maiden rajalla sijaitseva Abyein alue, jossa on runsaasti öljyä. Abyein asukkaiden on määrä päättää kansanäänestyksessä, kumpaan Sudaniin haluavat kuulua, mutta äänestyksen ehdoista ei ole päästy sopuun.
