Tony Connelly: Brexit & Ireland: The Dangers, the Opportunities, and the Inside Story of the Irish Response. Penguin Ireland 2017, 384 s.
Suomalaisen on helppo tuntea sympatiaa Irlantia kohtaan. Pienuuden ja syrjäisen sijainnin lisäksi yhteistä ovat nyt myös suuren naapurin poliittisen epävakauden tuomat huolet.
Britannian EU-eropäätös brexit vaikuttaa Irlantiin EU-maista eniten. Maan yleisradioyhtiö RTÉ:n Euroopan-päätoimittaja Tony Connelly muistuttaa uunituoreessa kirjassaan, että Irlannin kansantuotteesta lähes seitsemän prosenttia on sidoksissa Britannian kauppaan.
Jos Britannia eroaa suunnitelmansa mukaan EU:n sisämarkkinoilta ja tulliliitosta, vaikuttaa se Irlannissa lähes alaan kuin alaan. Tullimaksut olisivat erityisen tuhoisia maataloudelle, sillä 37 prosenttia Irlannin tuottamista elintarvikkeista viedään Britanniaan.
Connellyn suurin huolenaihe ei kuitenkaan ole talous. Hän väittää kirjassaan, että Pohjois-Irlannin rauhanprosessi vaarantuu brexitin vuoksi.
Britannian EU-eron jälkeen unionin ulkoraja kulkee Irlannin saaren läpi, mutta fyysisen rajan paluu voisi laukaista levottomuudet uudelleen. Connellyn kirjasta käy ilmi, että jokaisessa rajakysymykseen tarjotussa ratkaisussa on ongelmansa.
Tekninen ratkaisu, kuten rekisterikilpien tunnistustekniikka, tyssäisi siihen, että Irlannin yhtenäisyyttä ajavat todennäköisesti rälläköisivät kameratolpat mataliksi yhdessä yössä. Laitteiden vartiointi puolestaan olisi mahdottomuus väkivallan uhan vuoksi.
Rajatarkastusten siirtäminen Pohjois-Irlantiin Irlanninmeren rannikolle taas saisi unionistit takajaloilleen, sillä se toisi esteitä Britannian eri osien välille.
Eivätkä brexitiin liittyvät ongelmat lopu rajakysymykseen. Connelly kuvailee, kuinka EU-jäsenyys loi Irlannin saaren asukkaille rajan ylittävän yhteisen eurooppalaisen identiteetin. Tämä menetetään brexitin myötä, samoin kuin unionin antelias ja puolueettomaksi koettu rahoitus rauhanprosessille.
Mitään uusia, brexitin tuomia etuja Irlannille Connelly ei löydä. Hän listaa entuudestaan tunnettuja pohdintoja siitä, että tietyt finanssialan yritykset voivat ottaa Dublinin Euroopan tukikohdakseen Lontoon Cityn sijaan.
Kirja lisää entuudestaan Irlannin ahdingon tuomaa myötätuntoa, mutta »sympatia yksin ei kanna pitkälle», kuten Connelly kirjoittaa EU-virkamiehen lausahtaneen. On toinen asia, saako maa muilta 26 jäsenmaalta myönnytyksiä, jotka lievittäisivät brexitin tuomia haittoja.
Connellyn kirjassa ei kuitenkaan ole merkkejä siitä, että Irlanti olisi rikkomassa EU:n yhtenäisyyden brexit-neuvotteluissa Britannia-suhteensa turvaamiseksi. Irlanti on puolensa valinnut ja joutuu brexitin seurauksena laskemaan entistä enemmän EU-jäsenyytensä varaan.
Kirjasta paistaa, että opus on haluttu saada markkinoille nopeasti. Teksti hyppii aiheesta toiseen muistuttaen paikoin enemmän muistiinpanokokoelmaa kuin tarinallista kokonaisuutta.
Toisaalta laaja aiheiden kirjo auttaa ymmärtämään, kuinka monimutkaisia ongelmia Britannian EU-ero tuottaa. Jopa Bailey’s-liköörin ystävät voivat kärsiä. Juoma uhkaa kallistua, sillä siihen käytetty maito tuotetaan Pohjois-Irlannin puolella.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.