Podcast: Miten Suomi onnistui EU:n monivuotisen rahoituskehyksen sorvaamisessa?

Suomi esitteli joulukuun alussa puheenjohtajan esityksensä unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä. Sen mukaan vuosien 2021–2027 budjetti olisi 1,07 prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Euromääräisesti summa olisi 1087 miljardia euroa.

Aiheesta keskustelemassa ovat EPP:n europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) ja EU-tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista.

”Luvut ovat aina aika hämääviä ja niitä voidaan laskea monella tavalla. Tärkeää on, miten rahaa allokoidaan kehyksen sisällä”, sanoo Tuomas Iso-Markku. Hän painottaa ilmastonmuutoksen tärkeyttä rahan jakamisessa.

”Summa on liian pieni, jos ajattelee niitä asioita, joita sillä pitäisi tehdä”, linjaa Petri Sarvamaa. Hänestä myös komission budjettitaso, 1,11 prosenttia bruttokansantulosta, on liian alhainen. Hän itse jakaisi rahaa ilmastonmuutokseen, turvallisuuteen ja muuttoliikkeen hallintaan.

Yleisasetelma on se, että jäsenvaltiot hakevat aina niukempaa budjettitasoa kuin Eurooppa-henkinen Euroopan parlamentti. Parlamentin kanta on, että tason pitäisi olla 1,3 prosenttia unionin bruttokansantulosta.