Tilaa UP-lehden uutiskirje
Kirja

Puolivillaista demokratiaa

Teksti:
Julkaistu: 1.5.2017

Ensi kertaa sitten kylmän sodan demo­kratialla menee keh­nosti. Kymmenen viime vuoden aikana demokratioiden määrä on polkenut paikoillaan, ja monet osittain demokraattiset maat ovat vajonneet autoritaari­siksi hallinnoiksi. Mikäli trendi jatkuu, 2010-luvulla syntyneet joutuvat elämään vähemmän vapaassa maailmassa kuin 1990-luvulla syntyneet.

London School of Economi­csin tutkija Brian Klaas väittää kirjassaan Despot’s Accomplice, että Yhdysvallat, Britannia ja Euroopan unioni ovat vaikut­taneet demokratian maailman­laajuiseen heikkenemiseen lyhytnäköisellä politiikallaan. Ylevistä puheista huolimatta länsi on liian usein asettunut tukemaan despootteja saavut­taakseen nopeita taloudellisia etuja ja poliittisia liittolaisia.

Klaas on haastatellut kir­jaansa varten muun muassa madagaskarilaista kenraalia, tunisialaisia islamisteja, valkovenäläisiä aktivisteja sekä Thaimaan sotilasjuntan edus­tajia.

Hänen mukaansa länsi on auttanut despootteja kahdella keskeisellä tavalla. Toisaalta länsi vaalii tietoisesti hyviä suhteita epädemokraattisten hallintojen kanssa geostra­tegisten päämääriensä takia. Geostrategisiin tavoitteisiin kuuluvat esimerkiksi »terrorismin vastainen sota» tai »vakaus». Vakaus on useimmi­ten status quon säilyttämistä ilman, että kiinnitetään huo­miota esimerkiksi kehnoon sananvapaustilanteeseen.

Tätä Klaas kutsuu Saudi-Arabian malliksi. Mitään syvällisiä demokratisoitumi­seen tähtääviä uudistuksia ei vaadita.

Toisaalta länsi tukee des­pootteja laskemalla demokra­tian riman alas. Riittää, että täyttää minimivaatimukset esiintyäkseen muodollisesti demokratiana. Tätä Klaas kutsuu Madagaskarin malliksi. Vallanpitäjät uskottelevat ole­vansa uudistusten tiellä, vaikka tosiasiassa he estävät niiden täytäntöönpanon.

Useimmiten tämän kate­gorian yhteiskunnat ovat lännen kannalta strategisesti merkityksettömiä, eikä nii­den demokratisoitumiseen panosteta korkeamman tason diplomatialla.

Esimerkiksi Valko-Venäjä ja Thaimaa ovat ajautuneet Venäjän ja Kiinan vaikutus­piiriin sen jälkeen, kun länsi laiminlöi tukensa maiden kansalaisyhteiskunnalle ja demokratiakehitykselle.

Klaas on kuitenkin sitä mieltä, että sadat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa tahtovat demokratiaa, sillä se tuottaa lopulta tutkitusti taloudellista hyvinvointia, fyy­sistä turvallisuutta sekä oikeu­denmukaisuutta. Hän vaatii länttä edistämään demo­kratiaa tavoitteellisemmin ja koordinoidummin.

Tukea demokratialle pitäisi suunnata sinne, missä on lähtökohtaisesti onnistumisen edellytyksiä. Lisäksi tulisi käyt­tää taloudellisia porkkanoita nykyistä paremmin sekä hyö­dyntää digitaaliteknologiaa.

 

Kirjoittaja on vieraileva vanhempi tutkija Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus- tutkimusohjelmassa.

Pidin jutustaEn pitänyt jutusta
Jaa juttu