Ulkopolitiikka-lehden sivusto on uudistunut!
Nopeat

Sota saastuttaa Ukrainaa – ympäristötuhojen tutkiminen vaikeaa

Vesistöihin päätyneet myrkyt voivat levitä jokien ja Mustanmeren kautta ympäri Eurooppaa ja Venäjää.

Teksti:
Kuvat:
Julkaistu: 7.12.2022
Karttaan on merkitty Ukrainan sodan aiheuttamat ympäristötuhot ja korkean riskin teollisuuslaitokset. Tältä tilanne näytti lokakuun lopussa.

 

Miljoonat ihmiset Mykolajivissa ja muissa Etelä-Ukrainan kaupungeissa jäivät lokakuussa ilman vettä ja joutuivat hakemaan juomaveden suoraan joesta. Syynä olivat Venäjän tekemät ilmaiskut Ukrainan vedenkäsittelylaitoksiin ja muuhun vesi-infrastruktuuriin.

Donetskissa ihmisiä varoitettiin juomasta teollisuuspäästöjen saastuttamaa vettä. Iskuissa vahingoittuneista viemäriputkista voi levitä jätevettä, joka saattaa saastuttaa juomaveden ja levittää tartunta­tauteja. Tuhot ympäristölle ja ihmisten terveydelle pitkittävät sodan inhimillistä kärsimystä. Jo vuosien 2014 ja 2022 välillä taistelut vahingoittivat ympäristöä, suojelualueita ja paikallisen väestön terveyttä Donbasissa, missä on yli 4 500 saastuttavaa teollisuuslaitosta.

Helmikuun täyshyökkäyksen alettua ydinvoimaloiden valtaukset sekä iskut energia- ja vesi-infrastruktuuriin ja ongelmajätelaitoksiin ovat lisänneet ympäristö- ja terveys­riskejä paitsi Ukrainassa, myös Venäjällä ja osissa muuta Itä-Eurooppaa.

Sota tuhoaa ympäristöä monin tavoin. Räjähtämättömistä ammuksista vuotaa myrkkyjä luontoon. Ukrainassa moni taisteluiden lähellä sijaitseva teollisuuslaitos ja kaivos on hylätty tai jäänyt ilman kunnossapitoa. Taisteluista syntyvien suorien vahinkojen seurauksena niistä voi päästä vaarallisia aineita pohjaveteen, maaperään ja ilmaan.

Sodan takia hylätyt ja vaille huoltoa jätetyt kaivokset voivat tulvia, mikä saastuttaa lähialueen pohja- ja juomaveden kemikaaleilla. Maaperään tunkeutuvat saasteet jäävät sinne pitkäksi aikaa.

Teollisuusp­rosessien yhteydessä syntyvää nestettä ja mutaa säilötään avoimiin lampiin. Jos varastot vahingoittuvat, niistä vuotavat myrkyt voivat kulkeutua jokien mukana yli valtionrajojen kaikkialle Mustanmeren alueella. Vuonna 2019 Ukrainassa oli 465 kaivosjätteen varastointilaitosta, joissa oli yli kuusi miljardia tonnia ongelmajätevettä.

Sota uhkaa myös 160 aluetta, jotka kattavat pinta-alaltaan yhteensä 2,9 hehtaaria ja kuuluvat Euroopassa toimivaan, uhanalaisia lajeja ja niiden elinympäristöjä suojelevaan Emerald-verkostoon.

 

Lokakuussa Ukrainan ympäristönsuojelu- ja luonnonvaraministeriö arvioi ympäristövahinkojen arvoksi noin 38 miljardia euroa.

Vahinkojen ja niiden vaikeusasteen kirjaaminen on valtava haaste, sillä luvut muuttuvat päivittäin ja ne täytyy varmentaa. Nyt niitä seuraa huolellisesti Ecodozor, verkossa toimiva palvelu sodan ympäristövahinkojen kartoittamiseksi.

Syyskuun loppuun mennessä Sveitsissä toimiva Zoï Environment Network oli raportoinut noin 900:stä potentiaalisesti saastuttavasta vahingosta erilaisiin teollisuuslaitoksiin. Suurin osa niistä on aiheutunut suoraan sodan seurauksena.

Maaperään tunkeutuvat saasteet jäävät sinne pitkäksi aikaa.

Sodassa ympäristöä seuraavat laitokset usein tuhoutuvat ja asiantuntijat joutuvat pakenemaan konfliktialueilta, joten näytteitä esimerkiksi maaperästä ei voida kerätä. Satelliittidata ja kaukokartoitus ovat vähentäneet tarvetta päästä paikan päälle; niiden avulla vahinkoja voidaan hahmottaa etäältä. Osa ympäristö­asiantuntijoista arvioi kuitenkin, että vahinkojen todellista mittakaavaa on mahdoton tietää ilman kunnollista näytteen­ottoa.

Jotta näytteenotto olisi mahdollista, olisi ympäristö­asiantuntijoiden turvallinen pääsy riskialttiiden teollisuuslaitosten alueelle pystyttävä takaamaan. Laitoksista moni on kuitenkin edelleen vallattuna, tai niiden ympäristössä on miinoja ja räjähtämättömiä ammuksia.

Teollisuudella on vastuunsa ympäristön turvaamisesta. Hiljattain ilmestyneessä julkaisusarjassa Conflict and Environment Observatory ja Zoï Environment Network totesivat, että osa yrityksistä pyrki ehkäisemään vahinkoja ajamalla tuotantolaitoksia hallitusti alas ja poistamalla niistä vaaralliset aineet. Osa kuitenkin jatkoi tuotantoa entiseen tapaan sodasta huolimatta.

Ukraina toivoo voivansa saattaa Venäjän vastuuseen aiheuttamistaan ympäristövahingoista. Ukrainan yleinen syyttäjä avasi vastikään kymmenen oikeuskäsittelyä Venäjän väitetystä »ympäristötuhonnasta» Ukrainassa.

Skeptisemmissä näkemyksissä taas tilannetta verrataan aikaisempien sotien yhteydessä käytyihin keskusteluihin. Niiden perusteella kyky korjata tai korvata sodan ympäristövahinkoja riippuu lopulta kansainvälisestä poliittisesta tahdosta, joka näyttää nyt jo olevan hupenemassa.  

Kirjoittaja on yliopistotutkija Toxic Crimes -projektissa
Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutissa.

Pidin jutustaEn pitänyt jutusta
Jaa somessa