Artikkelit aiheesta: Vladimir Putin

Sotarikokset, kansanmurhat ja diktatuurit jättävät jälkensä yhteiskuntiin. Ilmaa pyritään puhdistamaan oikeudenkäynneillä, totuuskomissioilla ja vuoropuhelulla. Myös Venäjällä jälkipuinti on jossain vaiheessa edessä.

Venäjän vaikutusvalta murenee asteittain entisen Neuvostoliiton alueella. Kazakstan jatkaa radallaan, vaikka Venäjän sotilaat kävivät tammikuussa tukemassa kansannousun kukistamista.

Kalle Kniivilä kertoo suomalaisille ja ruotsalaisille, mitä politiikan polttopisteissä elävät venäläiset ajattelevat maailman menosta.

Etupiirit ovat palanneet ulkopoliittisen keskusteluun, vaikka lukuisissa puheenvuoroissa on torjuttu niiden kuuluminen 2020-luvulle.

Amerikkalaiset evankelikaalit ihailevat Putinin Venäjää, koska siellä suojellaan perinteisiä, kristillisiä perhearvoja. Venäjälle taas sopii hyvin toimia konservatiivien esikuvana maailmassa.

Autoritaarisista maista virtaa demokratioihin rahaa, jolla pyritään vaikuttamaan politiikkaan. Euroopassa ei ole vielä ymmärretty ulkomaisten investointien riskejä yhteiskuntien eheydelle ja turvallisuudelle.

Toisin kuin Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov väittää, Euroopan unioni on merkittävä kansainvälinen toimija, jolla on voimaa. Sen vahvimmat muskelit eivät kuitenkaan löydy perinteisen ulkopolitiikan alalta.

Poliittinen sisältö katosi yhtäkkiä venäjänkielisen Tiktokin suosituksista ja valtavirrasta. Alustan nuoret käyttäjät pelästyttivät vallanpitäjät, mutta oliko se esimerkki uuden ajan venäläisestä digiaktivismista?

Asevalvontaneuvottelujen tulevaisuus näyttää entistä kiperämmältä, sillä uusi aseteknologia heiluttaa ydinasevaltojen voimatasapainoa. Toisaalta se lisää painetta neuvottelujen jatkolle.

Yhteiskunnallisten mullistusten tekemiseen ei ole enää tarvittu televisioaseman valtausta. Poliittiset ruohonjuuriliikkeet hakevat kasvua ja yhteisöllisyyttä Youtubesta, joka on merkittävä osa sosiaalisen ja perinteisen median ekosysteemiä.