Kirjavieras

Tanskalaispoliitikko vaatii sosialismin kunnianpalautusta

Hyvinvointia edistävän talousjärjestelmän ei tarvitse perustua kapitalismiin eikä sosialismiin – vaan molempiin, esittää tanskalainen kansanedustaja Pelle Dragsted.

Teksti:
Kuvat:
Julkaistu: 6.9.2023
Pelle Dragsted
Pelle Dragsted kuvailee öljy-yhtiöitä lobbareineen oligarkkisiksi toimijoiksi, jotka jarruttavat ilmastonmuutoksen torjuntaa.

 

Tanskan punavihreän Yhtenäisyyslista-puolueen (Enhedslisten) taustajoukoissa pitkään vaikuttanut Pelle Dragsted valittiin ensimmäiselle kansanedustajakaudelleen vuonna 2015, seuraavalle vuonna 2022. Tällä välin Dragsted kirjoitti kirjan pohjoismaisesta sosialismista. Teoksessaan hän ehdottaa kymmenen uudistusta nykyistä tasa-arvoisemman talousjärjestelmän kehittämiseksi.

Mitä tarkoitat pohjoismaisella sosialismilla, ja miksi halusit kirjoittaa aiheesta kirjan?

Innoittajana toimi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto, joka varoitti sosialismista vuonna 2018 julkaisemassaan muistiossa The Opportunity Costs of Socialism.

Pohjoismaissa on paljon piirteitä, jotka näyttävät Yhdysvalloissa sosialismilta. Terveydenhuollon ja koulutuksen kaltaiset perustarpeet ovat meillä kansalaisoikeuksia eivätkä kaupallisia hyödykkeitä. Pohjoismainen sosialismi on kuitenkin eri asia kuin valtiollinen autoritarismi Neuvostoliitossa, sillä se perustuu ajatukselle demokraattisesta omistajuudesta.

Kirjassani esitän, ettei pohjoismaista talousjärjestelmää tulisi nähdä joko kapitalistisena tai sosialistisena vaan näiden välimuotona. Talousjärjestelmämme ei ole staattinen, kyse on jatkuvasta tasapainoilusta demokraattisen ja ei-demokraattisen sektorin välillä, toisin sanoen kapitalistisen ja sosialistisen tuotantotavan kesken.

Mihin pohjoismaista sosialismia tarvitaan?

Kapitalismi lisää jatkuvasti tulonjaon ja hyvinvoinnin eriarvoisuutta. On olemassa runsaasti tutkimusta siitä, että tasa-arvoiset yhteiskunnat ovat parempia paikkoja elää. Rikoksia tehdään vähemmän ja ihmisten välinen luottamus on vahvempi.

Kirjassani keskityn enimmäkseen siihen, kuinka epätasa-arvo tuotantovälineiden omistuksessa johtaa vallan epätasapainoon. Keskitetty omistajuus vesittää demokratian. Me kaikki tiedämme tapauksia miljardööreistä, jotka rahoittavat poliittisia puolueita tai mediaa.

Millaisia konkreettisia uudistuksia ehdotat?

Nykyistä demokraattisempi ja sosialistisempi yhteiskunta saavutetaan laajentamalla demokraattista omistajuutta ja vähentämällä markkina­voimien vaikutusvaltaa.

Esimerkiksi belgialainen tutkija Isabelle Ferreras on ehdottanut kaksikamarijärjestelmää yritysten johtamiseksi: Suuryrityksissä työntekijät muodostaisivat yhden kamarin ja sijoittajat toisen. Kaikki tärkeät päätökset tulisi ajaa molempien kamarien läpi. Näin demokratia laajenisi työelämäämme.

Tietenkin on syytä purkaa myös kaupallistamista. Esimerkiksi Tanskassa hammashoito on yksityistetty, ja monilla ei ole siihen varaa.

Voisiko pohjoismainen sosialismi toimia muualla?

Pohjoismaat voisivat toimia inspiraationa sellaisille maille, joissa halutaan luopua uusliberalismista ja markkina­vetoisesta kapitalismista. Pohjoismaissa on historiallisista olosuhteista johtuen onnistuttu kehittämään hyvin toimiva talousjärjestelmä.

Millaista kritiikkiä olet saanut teoksestasi?

Vasemmistopuolueissa teosta kritisoitiin siitä, että se on liian reformistinen ja utopistinen. Minusta utopiat ovat hyviä kompasseja. Vasemmiston ongelma viime vuosikymmeninä ei ole ollut puute utopioista vaan käytännön toimenpiteistä talouden uudistamiseksi.

Oikeistopuolueet Tanskassa katsoivat, että kyseessä olisi vain uudenlainen sosialismin muoto, jossa omistajuus viedään yrittäjiltä. Minulta kysytään usein, milloin sosialismi olisi muka toiminut. Vastaan aina, että sosialismi ei ole kaukaisen tulevaisuuden satu, vaan se on jo nyt osa hyvinvointiyhteiskuntaamme.

Tanskan työttömyysturvamallia on aika ajoin väläytelty ratkaisuna Suomeen. Mitä ajattelet tästä?

Politiikka on puolen valitsemista konfliktissa, joka on aina läsnä kapitalistisessa ympäristössä. Olen hyvin kriittinen sen suhteen, että työttömyysturvaa heikentämällä ihmiset kuritetaan töihin. Pohjoismaissa on perinteisesti ollut korkeat työttömyysturvamaksut, mutta meillä on myös Euroopan korkein työllisyysaste.

Maksamme paljon veroja, mutta vastineeksi meillä tulisi olla oikeus sosiaaliturvaan työttömyyden iskiessä. Tätä yhteiskuntasopimusta on heikennetty Tanskassa. Monilla työttömyysturvaa myönnetään nyt kahdeksi vuodeksi, eikä enää neljäksi-viideksi vuodeksi.  

Pelle Dragsted: Pohjoismainen sosialismi. Kohti demokraattista taloutta. Vastapaino 2023.

Pidin jutustaEn pitänyt jutusta
Jaa juttu