Norjan ja Tanskan välejä hiersi kiista Itä-Grönlannin hallinnasta. Maat yrittivät löytää sopua kahdenvälisissä neuvotteluissa syksyllä 1923. Osittainen sovinto syntyi seuraavana vuonna, mutta lopullisesti kiista ratkaistiin vasta 1930-luvulla Kansainliiton kansainvälisessä tuomioistuimessa.
Kööpenhamina:
»Jo useita vuosia kestänyt riita on, niinkuin tunnettua, saanut alkunsa siitä, että Tanskan hallitus on päättänyt ulottaa Grönlannin eteläosassa vallinneen monopoolisysteemin koko Grönlantiin. [–] Olen saanut käsityksen, että tanskalaisella taholla oltaisiin taipuvaisia myöntämään norjalaisille oikeus kalastaa Grönlannin rannikoilla, mutta norjalaisten ei uskota tyytyvän tällaiseen ratkaisuun.»
Karl Gustaf Idman, 28. heinäkuuta 1923
Kristiania (nyk. Oslo):
»Norjalaisen delegatsionin esimieheksi on määrätty ent. ulkoasiainministeri Mowinckel, joka varsin vastenmielisesti otti toimen vastaan. Vastuunalaisissa asemissa olevat henkilöt ovat, puoluekannasta huolimatta, tyytyväiset tämän määräyksen johdosta, mutta yleistä tyytyväisyyttä se ei ole herättänyt, sillä chauvinismi Grönlannin kysymyksessä on tätä nykyä hämmästyttävän voimakas ja herra Mowinckelin arvellaan liian paljon harrastavan skandinavialaista yhteistyötä.»
Rolf Thesleff, 17. syyskuuta 1923
Kööpenhamina:
»Tanskan asema koko riitakysymyksessä on lujempi kuin norjalaisten. Sen jälkeen kun Norja erotettiin Tanskasta, eli siis yli sadan vuoden aikana, ei Norjan taholta ole, ennenkuin nyt, nostettu vaatimuksia Grönlantiin nähden.»
Ernst Sohlberg, 26. syyskuuta 1923
Kristiania:
»Kun [alueen suvereniteetista] ei päästy yksimielisyyteen, tuli puheeksi voitaisiinko asia järjestää niin, että sovittaisiin siitä, että Itä-Grönlanti on oleva terra nullius, jossa kummallakin maalla on oikeus harjoittaa pyyntiä. Luullakseni ei Norja suostu tähän, ymmärtääkseni ei myöskään Tanska.»
»Voisi luonnollisesti ajatella, että kysymys jätettäisiin jonkun kansainvälisen sovinto-oikeuden ratkaistavaksi. Käsitykseni mukaan ei Norja sitä tahtoisi, syystä että useat suurvallat jo ovat suostuneet siihen, että suvereniteetti on oleva Tanskan, jonka tähden olisi pelättävä että oikeuden tuomio tulisi olemaan edullinen Tanskalle.»
Rolf Thesleff, 26. lokakuuta 1923
Sarjassa seurataan Suomen ulkomaanedustustojen raportointia sadan vuoden takaisista tapahtumista.