Monet entisen DDR:n asukkaat tuntevat yhä olevansa toisen luokan kansalaisia. Saksin osavaltiossa tämä tunne on jopa kahdella kolmasosalla. Saksi on merkittävä osavaltio, jossa sijaitsevat muun muassa Dresdenin ja Leipzigin kaupungit.
Tšekin ja Puolan rajalla sijaitsevalla osavaltiolla menee hyvin. Työttömyys on vähentynyt kymmenen vuotta ja on nyt kuusi prosenttia, vain hieman yli valtakunnan keskiarvon.
Kirjassaan Saksin tasa-arvo- ja integraatioministeri Petra Köpping (sd) arvioi, että katkeruuden takana ovat ennen kaikkea yhdistymisen alkuvuosien taloudelliset ratkaisut. Itä-Saksan teollisuuden yksityistämistä vastasi Treuhand-liikelaitos. Se uudelleenjärjesteli ja myi arviolta 8 500 valtionyhtiötä, joissa työskenteli yli neljä miljoonaa ihmistä.
Köpping kertoo esimerkin Grossdubraun kaupungista, jossa sijainnut keraaminen tehdas tuotti sähköeristimiä etupäässä vientiin ympäri maailmaa. Uusin sveitsiläisin konein varustettu tehdas julistettiin vanhentuneeksi ja suljettiin. Parhaat koneet vietiin pois, samoin valmistusohjeet. Noin 800 ihmistä jäi työttömiksi. Näin saatiin kilpailija pois markkinoilta. Asukkaat pitivät tätä petoksena, ja osaltaan tämä näkyi vielä liittopäivävaaleissa 2017. Oikeistopopulistinen AfD-puolue sai Grossdubraussa 42,4 % äänistä.
Treuhand-järjestelmän yksi tarkoitus oli estää kaatuneen kommunistihallinnon johtohenkilöitä haalimasta parhaita tuotantolaitoksia itselleen ja nousemasta oligarkeiksi. Kevääseen 1991 asti myydyistä 1 600 yrityksestä yli 1 500 meni länsisaksalaiseen omistukseen ja monet suljettiin saman tien. Useissa muissa Itä-Euroopan maissa yritysten työntekijöillä oli etuoikeutettu asema yksityistämisessä.
Erityisesti Saksin osavaltio toimi uusliberaalin politiikan koekenttänä. Maan länsiosassa vastaavaa politiikkaa vastustettiin kiivaasti. Taloudellinen epävarmuus rapautti pysyvästi itäsaksalaisten luottamusta demokratiaan, sanoo Köpping.
Dresdenissä vuonna 2014 alkaneet Pegida-mielenosoitukset oli nimensä mukaisesti järjestetty »islamisointia» vastaan. Köpping kertoo keskusteluissaan monien mielenosoittajien kanssa lähes aina päätyneensä heidän kokemiinsa nöyryytyksiin yhdistyneen Saksan ensi vuosina.
»Te ja pakolaiset! Integroikaa ensin meidät!» Näin sanoi hänelle eräs kiihtynyt mielenosoittaja.
Petra Köppingin mielestä Treuhand-järjestelmän historiaa pitäisi nyt käydä järjestelmällisesti läpi valtakunnallisen komission toimesta. Tarvittavat asiakirjat tulevat julki vuonna 2020. Myös paikallisia »totuuskomissioita» voitaisiin perustaa. Symbolisesti olisi tärkeää myöntää itäsaksalaisille, että virheitä on tehty ja monet ovat kärsineet vääryyksistä.
Pelkkä symboliikka ei riitä. Köppingin mielestä tarvittaisiin peruseläke heille, jotka menettivät yhdistymisen myötä työpaikkansa ja jotka ryhtyivät jälleenrakennukseen pienellä palkalla. Saksassa ei tällä hetkellä ole minimieläkettä ja kolmasosaa itäsaksalaisista työntekijöistä uhkaa eläkeläisköyhyys.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
