Kolumni

Digiaika tarvitsee oman Hippokrateen

Teksti:
Julkaistu: 7.3.2019

Edesmennyt fyysikko Stephen Hawking totesi, että tekoäly on parasta tai pahinta, mitä ihmiskunnalle on koskaan tapahtunut.

Digitalisaatio muuttaa nyt kaikkea terveyspolitiikasta turvallisuuteen ja puolustusjärjestelmiin. Siksi Euroopan parlamentissa luodaan pelisääntöjä digitaalisille sisämarkkinoille. Esimerkiksi tietoyhteiskunnan peruspilareiden eli algoritmien avoimuudesta ja eettisyydestä odotellaan parhaillaan selvitystä.

Tammikuisessa Automating Society -raportissa kerrotaan suomalaisesta DigitalMinds-yrityksestä, jonka innovaatio helpottaa rekrytoinnissa. Yritys laatii työnhakijan psykologisen profiilin hänen sähköpostiviestiensä ja sosiaalisen median käyttönsä perusteella. Asiakkaina on toistakymmentä suomalaisyritystä, jotka vastaanottavat suuria määriä työhakemuksia. Profilointia varten työnhakijan on yhdistettävä oma sähköpostinsa yrityksen palveluun.

Digitaloudessa myrkkyä voi olla yksilöiden vääränlainen automaattinen profilointi.

Nuori, 23-vuotias avustajani kauhistui ja sanoi, ettei antaisi kenellekään salasanaansa, vaikka menettäisi sen seurauksena mahdollisen työpaikan. Mitä teen, jos tietojani käytetään väärin?

Avainsana on luottamus. Isot digijätit, kuten Facebook, Twitter ja Amazon, ovat huomanneet, että kansalaisten luottamuksen menettäminen voi käydä kalliiksi.

Sääntelyn purkaminen on ollut Euroopassa viime vuosien musiikkia komission Refit-ohjelman tahdittamana. Nyt sävy on muuttunut: markkina­ohjaus ja yritysten itsesääntely eivät riitä, regulaatiota tarvitaan, jos luottamus aiotaan säilyttää. Digivallankumouksessa Eurooppa on jäänyt monesta eri syystä Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Eurooppaan tulisi nyt luoda sääntelyä, joka kannustaa eikä estä tai hidasta innovaatioita. Esimerkiksi dataturvallisuutta vahvistavasta eurooppalaisesta tietosuoja-­asetuksesta on kaikkine puutteineenkin tullut globaali suunnannäyttäjä.

Yksi maailman vanhimmista dokumenteista on lääkäreille tarkoitettu ohjeisto, Hippokrateen vala. Tuo eettinen koodisto syntyi antiikin Kreikassa, mutta on edelleen pohjana lääkärinvalalle.

Hippokrateen valan ydin on, että ihmisiä pitää auttaa kaikin mahdollisin tavoin. Lääkärin tulee turvata yksityisyys ja »torjua kaikki, mikä voi olla vahingoksi ja vääryydeksi». »En tule antamaan kenellekään kuolettavaa myrkkyä, vaikka sitä minulta sitä pyydettäisiin», valassa vannotaan.

Digitaloudessa myrkkyä voi olla yksilöiden automaattinen profilointi. Euroopan sosiaaliselle markkinataloudelle myrkyllistä on myös vero­pohjan kaventuminen. Globaalit yritykset voivat vältellä veroja niin kauan kuin verotus perustuu vanhan maailman kansallisiin sääntöihin.

Nyt olisi aika luoda eettisiä ohjeita Hippokrateen tavoin tekoälylle ja algoritmeille, niiden kehittäjille ja meille käyttäjille.

Pidin jutustaEn pitänyt jutusta
Jaa juttu