Äänestysprosentti nousi kevään eurovaaleissa 50,6:een. Se oli paras tulos sitten vuoden 1994, jolloin vastaava luku oli 56,7 prosenttia. Euroopan parlamentin teettämän mielipidemittauksen mukaan nuoret ja ensikertalaiset nostivat äänestysprosenttia. Esimerkiksi alle 24-vuotiaista äänesti EU-alueella 42 prosenttia. Vuonna 2014 nuorista äänesti vain 28 prosenttia.
Myös 25–39-vuotiaat äänestivät tällä kertaa ahkerasti: heistä 47 prosenttia antoi äänensä, kun viimeksi äänesti 35 prosenttia.
Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professorin Hanna Wassin mukaan vaalit miellettiin linjavaaleiksi liberaalin demokratian sekä oikeisto- ja vasemmistopopulismin välillä, mikä vaikutti äänestysinnokkuuteen. Wass on aiemmin tutkinut eurovaalien äänestysaktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä.
»Maahanmuuttokysymys yhdisti muutoin hajallaan olevaa oikeistopopulistien kenttää. Ajatus linjavaaleista oli uskottavampi kehys kuin aiemmin», hän sanoo. Nyt EU-kriittisille äänestäjille oli tarjolla todellisia vaihtoehtoja, mikä korosti vaalien merkitystä myös EU:n integraatioon myönteisesti suhtautuville kansalaisille.
Wass huomauttaa, että aiemmin kaikki kansallisessa politiikassa »varteenotettavat» puolueet suhtautuivat integraatiokehitykseen myönteisemmin kuin äänestäjät keskimäärin.
Nuorten äänestysaktiivisuutta lisäsi ilmastonmuutoksen ja muiden kansainvälisten teemojen nousu etualalle.
Wassin mukaan nuoret ovat saaneet lisää agendavaltaa erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä. Se tarkoittaa sitä, että nuorilla on valtaa päättää, mitkä kysymykset politisoidaan. Koululaisten ilmastolakot ovat tästä hyvä esimerkki.
»Eurovaalit eivät pääse pilkuistaan», Wass kuitenkin lisää. Ne ovat edelleen niin sanottuja toisen asteen vaaleja, jotka jäävät kansallisten parlamenttivaalien varjoon, kuten kävi tänä keväänä Suomessa, hän toteaa.
Niissä näkyy yhä eliittivinouma, jossa hyväosainen kaupunkilainen äänestää ahkerasti. Suomessa heitä ovat kokoomuslainen korkeakoulutettu sekä vihreä eteläsuomalainen.
