Pandemian aikaiset poikkeuslait ovat mahdollistaneet vallassaolijoille verukkeen kahmaista lisää valtaa. Vice-sivustolla julkaistun listauksen mukaan vallanpitäjien otteet ovat koventuneet ainakin 30 maassa. Lehdistöä on rajoitettu 38 maassa, laskee Toimittajat ilman rajoja -järjestö.
Puolan hallituksella oli vaikeuksia perua presidentinvaalit, koska valtapuolue PiS haluaa pitää istuvan presidentin vallassa. Unkarin parlamentti antoi Viktor Orbánille käytännössä yksinvallan määrittelemättömäksi ajaksi. Balkanilla tilanne ei ole aivan yhtä paha.
»Kansalaisia koskevat määräykset ja rajoitukset ovat olleet voimakkaita, jopa mielivaltaisia», sanoo Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Emma Hakala.
Hakalan mukaan ihmisten liikkumisrajoituksia on asetettu lyhyellä varoitusajalla, ja niitä on ollut voimassa esimerkiksi Serbiassa ja Kosovossa. Serbiassa ja Pohjois-Makedoniassa peruttiin parlamenttivaalit. Myös lehdistöä on rajoitettu. Demokratian tila näissä maissa herättää huolta, jos poikkeustila jatkuu pitkään.
»On vaikea sanoa, tiukentuuko valtaapitävien ote. Serbiassa enemmistö piti ainakin aluksi kriisin hoitoa hyvänä, mutta hallintoa vastaan on ollut yhä enemmän mielenilmauksia. Ihmiset ovat esimerkiksi hakanneet kattiloita parvekkeillaan.»
Epidemia on lisännyt Kiinan näkyvyyttä Balkanilla. EU on saanut pettäjän roolin, vaikka on tukenut Länsi-Balkania koronataistelussa ja päättänyt käynnistää jäsenyysneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa.
Hakalan mukaan kuvaavaa on, että Serbian presidentti Aleksandar Vučić on julistanut Kiinan olevan ainoa, joka Serbian voi pelastaa.
