Tilaa UP-lehden uutiskirje
Kirja

Mobiililaitteiden sodat

Teksti:
Julkaistu: 28.2.2018

 

Miten palestiinalainen teinityttö päihitti Israelin armeijan Gazassa? Kuinka tavallinen ukrainalainen äiti alkoi hoitaa maan puolustusministerille kuuluvia tehtäviä?

Sosiaalinen media selittää yhä useammin myös sodankäyntiä. Brittitoimittaja David Patrikarakoksen kirja War in 140 Characters väittää, että sosiaalinen media on lisännyt tavallisten ihmisten valtaa vaikuttaa ympäröiviin tapahtumiin armeijoiden ja valtioiden kustannuksella.

Modernissa sodassa fyysinen alueiden valtaus jää kirjoitajan mukaan toiseksi kamppailulle ihmisten sydämistä ja mielistä. Altavastaajat ovat sosiaalisen median ansiosta etulyöntiasemassa.

Vuoden 2014 Gazan sodassa 16-vuotias Farah Baker antoi koskettavilla, englanninkielisillä twiiteillään kasvot viattomien kärsimykselle Israelin ylivoimaisen sotakoneiston pommi-tuksissa. Palestiinalaisia tukevat asiasanat olivat kymmenen kertaa suositumpia Twitterissä kuin Israelia kannattavat.

Patrikarakoksen mukaan modernilla ohjuskilvellä suojattu Israel ei yksinkertaisesti pystynyt »vuotamaan tarpeeksi verta». Vaikka Israel voittaa sotia, imagotappiot hankaloittavat sen kansainvälisiä suhteita.

Sosiaalinen media on myös tehokas väline ihmisten mobilisointiin. Sosiaalinen media on myös tehokas väline ihmisten mobilisointiin.Isisin ennennäkemättömän tehokasta länsimaalaisten rekrytointia Syyrian taisteluihin käsitellään hyvin tässäkin kirjassa. Ranskassa kirjoittaja tapaa Sophie Kasikin, jonka läheiset houkuttelivat töihin sairaalaan Raqqassa, Isisin julistamassa kalifaatissa.

Vielä kiinnostavampaa on, miten ukrainalainen Anna Sandalova tukee Facebook-verkostollaan ukrainalaisia sotilaita taistelussa Venäjän-mielisiä kapinallisia vastaan. Kahden lapsen äiti on kerännyt yli miljoona euroa yksityishenkilöiden lahjoituksia. Niillä hän on ostanut sotilaille ambulanssin, pimeäkiikareita ja univormuja. Toiminnallaan Sandalova on korvannut korruptoitunutta armeijabyrokratiaa ja hoitaa käytännössä puolustusministerille kuuluvia tehtäviä.

Brittiläinen tietokonepelaaja Eliot Higgins päihitti puolestaan kaikki tiedustelupalvelut, kun hän todisti, että MH17-matkustajakoneeseen Itä-Ukrainassa osunut ohjus oli Venäjältä. Tie peliriippuvaisesta sohvaperunasta kansainvälisen politiikan vaikuttajaksi on yllättävän lyhyt.

Valtiot eivät tietenkään jää sivustakatsojiksi. Patrikarakos kertoo saamillaan haastatteluilla kulisseista, kuinka Israel kamppailee konfliktin narratiivista ja miten Yhdysvallat yrittää vastata Isisin propagandaan.

Tapahtumien aallonharjalla on kuitenkin Venäjä. Trollitehtaasta eronnut Vitaly Bespalov kertoo tehtävästään hämmentää verkon informaatiotulvaa niin kutsutuilla valeuutisilla. Itä-Ukrainassa Venäjän tavoite on epävakauden luominen, ja informaatiosodan käyminen palvelee tätä tarkoitusta.
Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja.
Pidin jutustaEn pitänyt jutusta
Jaa juttu