Grafiikka: Kauko Kyöstiö // Lähde: UlkoasiainministeriöSuomen valtiolla on ulkomailla yhteensä 71 suurlähetystöä, siis useammassa kuin joka kolmannessa maailman maassa. Valtioiden lisäksi Suomella on edustustoja kansainvälisissä järjestöissä kuten EU:ssa, OECD:ssa ja YK:n eri järjestöissä. Edustustoverkkoa täydentävät erilaiset suurlähetystöjä alemman tason toimipisteet, kuten konsulaatit.
Edustustoverkko painottuu Suomelle maantieteellisesti tai muiden yhteyksien vuoksi läheisimpiin maihin. Tiheimmillään edustustoverkko onkin Euroopassa. EU-maista Suomella on suurlähetystö kaikissa muissa paitsi Maltalla.
Maantieteellisesti läheisin maa, jossa Suomella ei ole suurlähetystöä, on Valko-Venäjä. Minskissä Suomea edustaa Ruotsin suurlähetystön yhteydessä toimiva yhden virkamiehen yhteystoimisto.
Asukasluvultaan suurin valtio, jossa Suomella ei ole suurlähetystöä, on Pakistan. Maassa oli suurlähetystö vuodesta 1989 lähtien, mutta se suljettiin vuonna 2012. Pakistanin asioita hoitaa nykyään Helsingistä käsin kiertävä Etelä-Aasian suurlähettiläs, jonka vastuulle kuuluvat myös Bhutan, Malediivit ja Sri Lanka.
Edustustoverkko kasvoi aina 2000-luvulle asti, mutta tämän vuosituhannen puolella säästökuuri on kääntänyt kehityksen. Suomen läsnäolo maailmalla on muuttunut aavistuksen eurokeskeisemmäksi.
Lähetystöjä on suljettu kaukomailta: Zimbabwesta ja Libyasta 2002, Kuwaitista 2003, Venezuelasta 2011, Filippiineiltä ja Pakistanista 2012 ja Nicaraguasta 2013. Bagdadin ja Damaskoksen suurlähetystöjen toiminta on keskeytetty Irakin ja Syyrian epävakaiden olojen vuoksi. Lisäksi useita konsulaatteja ja toimipisteitä on lakkautettu.
Uusia suurlähetystöjä on puolestaan avattu 2000-luvulla neljään Euroopan maahan – Kyprokselle, Slovakiaan, Sloveniaan ja Kosovoon – sekä Euroopan ulkopuolelle Afganistaniin ja Kazakstaniin. Afganistanissa Suomi keskittyy kriisinhallintaan ja kehitysyhteistyöhön, Kazakstanin lähetystöä taas on motivoinut ennen kaikkea maiden välinen kasvava kauppa.
Kaikkiaan Suomen ulkomaanedustustoissa työskenteli vuonna 2013 yhteensä noin 1 650 ihmistä, joista vajaat 1 100 oli asemamaista paikallisesti palkattuja ja runsaat 550 Suomesta lähetettyjä työntekijöitä. Henkilöstöä on viime vuosina karsittu, sillä vielä viisi vuotta sitten edustustoissa työskenteli noin 1 800 henkilöä.
Ulkoministeriön virkamiessihteeri Päivi Pihlajamäki toteaa, että Suomen edustustot ovat kansainvälisesti vertailtuna melko pieniä.
”Kahdessa kolmasosassa työskenteli vuonna 2013 enintään kaksi diplomaattia ja vain kymmenessä enemmän kuin viisi diplomaattia.”
Verkostoa joudutaan karsimaan jatkossa lisää, kertoo valtiosihteeri Peter Stenlund ulkoministeriöstä.
”On aivan selvää, että joudumme vähentämään läsnäoloamme maailmalla, myös sulkemaan suurlähetystöjä.”
EU on vuodesta 2010 lähtien rakentanut omaa ulkosuhdehallintoaan (EUH), jolla on oma diplomaattikuntansa. Stenlund toteaa, että vaikka Suomi voi hyödyntää EUH:n raportointia, ei EU:n voi olettaa hoitavan Suomen erityisintressejä.
