Kuva: Christiaan Colen/Flickr
Kun Valko-Venäjän mielenosoitukset alkoivat yltyä elokuussa, presidentti Aljaksandr Lukašenkan hallinto sammutti internetin. Elokuun puolivälin tienoilla hakukoneet ja sosiaalisen median sivustot olivat valkovenäläisten netinkäyttäjien ulottumattomissa.
Sosiaalisesta mediasta, videopalveluista ja viestialustoista on tullut tärkeitä työkaluja joukkoliikkeiden organisoimiseksi, ja samalla internetin pimentämisestä on tullut arkipäivää monissa autoritaarisissa maissa. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kehotti tämänvuotisessa vuosiraportissaan tarkkailemaan internet-sulkuja yhtenä kansalaisoikeuksien kaventamisen keinona.
Kiina on internet-valvonnan edelläkävijä, mutta viime vuosina ainakin Intia, Myanmar, Bangladesh, Iran ja Egypti ovat rajanneet internet-viestintää mielenosoitusten vaimentamiseksi. Netin pimentäminen on kuitenkin huono keino levottomuuksien sammuttamiseksi. Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan Kashmirissa pitkään jatkunut sulku lisäsi väkivaltaisuuksia, kun keinot rauhanomaisten mielenilmausten järjestämiseen katosivat.
Samalla kärsii talous, etenkin verkkokauppa ja digitaaliset palvelut. Maailmanlaajuisesti viranomaisten internet-katkoista koitui viime vuonna noin 6,75 miljardin euron tappiot, arvioi tietosuojatutkimusta tekevä Top10VPN-sivusto.
Lisäksi aktivisteilla on keinoja sulkujen kiertämiseen. Valko-Venäjällä elokuun ladatuimmat sovellukset olivat muun muassa sensuurin kiertämiseen sopivia välityspalvelinohjelmia.
