Valko-Venäjän kuohunta alkoi Aljaksandr Lukašenkan voitettua vilpilliset presidentinvaalit. Kuva: Wikimedia Commons
Valko-Venäjän pitkään jatkuneet protestit ja epävakaus huolettavat Suomea. Toistaiseksi Suomi on tyytynyt katsojan rooliin.
Suomelta puuttuu Valko-Venäjä-politiikka, sanoo tutkija Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista: »Suomi on ollut passiivinen ja toivoo, että tilanne menisi nopeasti ohi.»
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin marraskuun alussa julkaiseman selvityksen mukaan Valko-Venäjän hallinnon ihmisoikeusloukkaukset ovat olleet systemaattisia. Hallinnon joukot ovat käyttäneet liiallista voimaa rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan, kiduttaneet, siepanneet, pelotelleet ja pidättäneet ihmisiä mielivaltaisesti. Professori Wolfgang Benedekin kokoamassa selvityksessä on kymmeniä suosituksia Valko-Venäjälle. Vastakaikua ei ole maasta tullut.
Suomi on tukenut selvityksen tekemistä mutta ei ole Ruotsin tavoin kritisoinut näyttävästi Valko-Venäjän toimintaa, Silvan huomauttaa. Myös Baltian maat ovat olleet aktiivisempia. Esimerkiksi Liettua majoittaa Valko-Venäjän oppositiota.
Valko-Venäjän epävakaus heijastuu Itämeren alueen turvallisuustilanteeseen. Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Marko Palokankaan mukaan Itämeren alueen maissa, varsinkin Suomen eteläpuolella, on jo reagoitu turvallisuusympäristön horjumiseen.
»Esimerkiksi Ruotsi nosti elokuun lopussa puolustusvalmiuttaan, koska Venäjä kiihdytti harjoitustoimintaansa Itämerellä. Se kumpuaa välillisesti Valko-Venäjän epävakaasta tilanteesta», Palokangas sanoo.
Valko-Venäjän tilanteella ei ole toistaiseksi välitöntä vaikutusta Suomeen, mutta sitä seurataan tarkasti. Palokangas sanoo, että tilanne muuttuisi, jos protestit leviäisivät Valko-Venäjän ulkopuolelle.
Venäjälle Valko-Venäjän tilanne on aiempaa vaikeampi. Maa on tukenut Aljaksandr Lukašenkaa, mutta Venäjän johdon ja valkovenäläisten suhde on koetuksella.
