Baltian venäjänkielinen väestö seuraa enimmäkseen Kremlin tukemaa mediaa, joka välittää sekä uutisia että viihdettä. Kannattaako Euroopan maiden alkaa tukea yleisradioyhtiöitään tuottamaan venäjänkielisiä uutisia vastauksena Venäjän valtion tukemalle medialle?
Ei, sanoo New York Timesin Lontoon-toimiston johtaja, pitkään Venäjällä työskennellyt Steven Erlanger.
»Siitä tulisi maailman tylsintä televisiota, jota kukaan ei katsoisi», Erlanger toteaa.
»Esimerkiksi Russia Todayn tuotanto on niin hienostunutta, että jos läntiset yleisradioyhtiöt yrittävät toimia sen vastapainona, tulos ei todennäköisesti ole kiinnostavaa eikä viihdyttävää.»
Presidentti. Vladimir Putin vieraili Russia Todayn studiossa Moskovassa 2013. // KUVA: JURI KOŠETKOV/POOL/ALL OVER PRESSVenäjän valtio rahoittaa RT:n satelliittikanavaa ja uutistoimistoa. Uutisten lisäksi kanavalta voi katsella keskusteluohjelmia ja komediaa. Erlangerin mukaan läntisen median tehtävä ei ole lähteä mukaan ideologiseen kilpailuun, vaan raportoida ja analysoida sitä, miten esimerkiksi Venäjä toimii. Lisäksi länsimedia jäisi uutiskilpailussa kakkoseksi siksi, että se ei osaa puhutella venäjänkielistä yleisöä niin kuin RT.
Samasta ongelmasta varoittaa myös European Endowment for Democracy -ajatuspaja, joka tukee demokratialiikkeitä EU:n lähialueilla. Se julkaisi kesäkuussa tutkimuksen Euroopan maiden mahdollisuuksista tukea riippumatonta venäjänkielistä mediaa. Ajatuspajaa rahoittavat Euroopan unioni, Sveitsi ja 16 Euroopan unionin jäsenmaata.
»Kremlin kontrolloiman median suosio perustuu siihen, että laadukkaan viihteen joukossa esitetään propagandanomaisia uutisia», sanoo ajatushautomon johtaja Jerzy Pomianowski.
Siksi pelkkä riippumaton venäjänkielinen uutistuotanto ei riitä, vaan median olisi tarjottava myös dokumentteja ja esimerkiksi satiiria. Ne houkuttelisivat yleisön myös uutisten äärelle.
Saksan julkisin varoin tukema Deutsche Welle -televisioyhtiö ja Britannian yleisradioyhtiö BBC ovat paraikaa laajentamassa venäjänkielistä tuotantoaan.
Deutsche Welle avasi syyskuussa uuden uutisstudion Moskovaan ja on palkannut lisäväkeä Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan. BBC tiedotti syyskuussa, että yhtiö aikoo avata uusia World Service -satelliittikanavia »siellä, missä on pula puolueettomista uutisista», esimerkiksi Venäjällä ja entisen Neuvostoliiton alueen maissa.
BBC aikoo lähettää omia uutisia ja tukea alueellisia ja paikallisia tiedotusvälineitä. Suunnitelman mukaan BBC käyttäisi osan lupamaksurahoituksestaan uutispalveluun, joka seuraisi paikallisten päätöksentekijöiden, oikeusistuinten ja julkisten palvelujen toimintaa. Uutismateriaalia annettaisiin sitten paikallisten tiedotusvälineiden käyttöön. Tavoitteena on »auttaa paikallista journalismia menestymään», sanoi BBC:n pääjohtaja Tony Hall esitellessään yleisradioyhtiön suunnitelmia syyskuussa Lontoossa.
Myös Pohjoismaiden ministerineuvosto on tukenut venäjänkielistä journalismia Baltiassa. Virossa aloitti syyskuussa neuvoston tukema venäjänkielinen televisiokanava ETV+, joka on osa Viron yleisradiota.
Steven Erlangerin mukaan Euroopan maat voisivat tukea venäjänkielistä journalismia myös Venäjän syrjäseuduilla. Jos Euroopan maat kouluttaisivat paikallistoimittajia ja bloggareita ja levittäisivät heidän töitään, aiempaa useampi venäjänkielinen saisi tietää, millaista elämä Venäjän maakunnissa on.
Helppoa toimittajien tukeminen ei tosin olisi, sillä se pitäisi tehdä niin, »ettei kukaan joutuisi vakaviin vaikeuksiin». Venäjän syrjäseuduilla sanomalehdet ovat yleensä rikkaiden liikemiesten omistamia, ja bisnesmahdit voivat ostaa itselleen mieluisia tarinoita.
Lisäksi Erlanger katsoo, että jos Euroopan unioni haluaa toimia Venäjän disinformaatiota vastaan, sen kannattaisi kääntää laadukasta länsimaista journalismia venäjäksi. Verkossa julkaistuna se olisi vapaasti venäjänkielisten saatavilla niin Itä-Euroopassa kuin Venäjälläkin. Internetiä ei Venäjällä sensuroida, toisin kuin lännessä usein luullaan.
