Aika on otollinen uusille ulkopolitiikan osaajille. Kuva: Hanne Salonen/Eduskunta
Ulkopolitiikalla ei voiteta vaaleja. Aihe jää sivurooliin tv-tenteissä, ja vaalikoneissa ulkopolitiikka on yhtä kuin Nato ja Venäjä. Kansanedustajalla asiaosaamisen rakentaminen voi viedä vuosia ja vuosikymmeniä.
Kun ulkopolitiikka ei villitse äänestäjiä, miten se voisi houkutella nuoria kansanedustajia?
Arvostetun ulkoasiainvaliokunnan paikat jaetaan perinteisesti eduskuntaryhmien konkareille. Noin puolet varsinaisista jäsenistä on entisiä ministereitä. Näkyvään asemaan kohonneille kansanedustajille valiokunta mahdollistaa tiedonsaannin ulkopolitiikasta myös ilman erityisen suurta intohimoa kansainvälisiin kysymyksiin.
Lähivuosina eduskunnassa on kuitenkin tilaa uusille ulkopolitiikan tekijöille. Pertti Salolainen (kok.) luopui kansanedustajan työstä viime kauden päätteeksi, ja perässä seurannee muitakin kovia nimiä.
Ulkoasiainvaliokunnan jäsenten ja varajäsenten ikäjakauma noudattelee melko hyvin koko eduskunnan ikäjakaumaa. Paitsi että alle 35-vuotiaita on vain neljä ja alle 30-vuotiaat puuttuvat kokonaan.
Koko 35-päisen joukon nuorin on keskustan varajäsen Hilkka Kemppi, 32. Hän pääsi varajäseneksi osallistuttuaan ensin hallitusneuvotteluihin, mistä käytiin puolueen sisällä kilpailua.
Kemppi sanoo, ettei hänen kiinnostustaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ole kyseenalaistettu ryhmän sisällä iän tai sukupuolen perusteella. Hän kuitenkin tunnistaa sen, että aihe mielletään miehiseksi.
Puolustusvaliokunnassa naisia ja nuoria on hyvin vähän, vaikka valiokunta muuten muistuttaa ikäjakaumaltaan enemmän koko eduskuntaa kuin ulkoasiainvaliokunta.
Kemppi ei kuitenkaan allekirjoita sitä, etteivätkö nuoret naiset olisi kiinnostuneita ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
»Naiset ovat kyllä kiinnostuneita ulkopolitiikasta. Ulkopolitiikan ymmärtämisen pitäisi olla itsestäänselvyys kaikille kansanedustajille.»
Ulkopolitiikka ei ole nuorille kansanedustajille pelkkää puolustusta ja suurvaltoja, vaan keskeinen osa monia yhteiskunnallisia ja globaaleja kysymyksiä. Maailmanmeno puhuttaa nuoria poliitikkoja sosiaalisessa mediassa, mutta silti he ottavat enemmän kantaa kotimaan politiikan aiheisiin.
Koronan myötä ulkopolitiikan arvo on tullut näkyväksi eri tavalla.
Puolueilla on myös ulkopolitiikasta kiinnostuneita nuoria eduskunnan ulkopuolella, mutta ei tungokseksi asti. Nuorten kansanedustajien mahdollisuudet raivata tietään alan osaajaksi käyvät valtuuskuntien ja erilaisten työryhmien kautta.
Kemppi on mukana esimerkiksi Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnassa ja kehityspoliittisessa toimikunnassa, minkä vuoksi hän kertoo olevansa aktiivinen ihmisoikeus- ja kehitysyhteistyöasioissa. Myös kansainvälinen kauppa kiinnostaa.
Kemppi kertoo huomanneensa, että osa edustajista tuudittautuu ajatukseen, että »olemme omavaraisia ja selviämme itse».
»Koronan myötä ulkopolitiikan arvo on tullut näkyväksi eri tavalla. Esimerkiksi kansainvälinen kauppa edellyttää toimivia vientimarkkinoita, ihmisten liikkuvuutta ja turvallisuutta.»
Ulkopolitiikka käy läpi potentiaalisia tulevaisuuden tekijöitä ensimmäisen kauden kansanedustajien joukosta aakkosjärjestyksessä.
Atte Harjanne, 36 (vihr.)
Liberaaliksi itseään kuvaava Harjanne on suuren valiokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsen sekä ulkoasiainvaliokunnan varajäsen. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja osoittaa kiinnostusta erityisesti turvallisuuspolitiikkaan. Kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä ja allekirjoitti hiljattain Rauhanliiton adressin, joka vaatii Suomen liittymistä YK:n ydinaseet kieltävään sopimukseen.
Eveliina Heinäluoma, 33 (sd.)
Yhteiskuntatieteiden maisteri Heinäluoma on ollut vähän esillä ulkopolitiikan saralla, mutta näyttöjä löytyy: Heinäluoma on suuren valiokunnan jäsen ja hän on kommentoinut muun muassa aseriisuntaa – myös yhdessä konkari Erkki Tuomiojan kanssa. Toimii 1. varapuheenjohtajana Eurooppalainen Suomi -järjestössä, josta on ponnistanut ennenkin kansainvälisiin tehtäviin päätyneitä poliitikoita.
Saara Hyrkkö, 33 (vihr.)
Diplomi-insinööri Hyrkkö on ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja profiloitunut ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuusasioissa. On todennut, että feminismi pitää sotkea maanpuolustukseen: lainsäädäntö asettaa miehet räikeästi eriarvoiseen asemaan sukupuolen takia, mikä on esimerkki syrjivästä rakenteesta.
Ville Kaunisto, 38 (kok.)
Ammattikoripalloilijana uransa tehnyt Kaunisto viehättyi eduskuntaan noustuaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Hän on suuren valiokunnan jäsen ja kuuntelee Ilkka Kanervan kaltaisia ulkopolitiikan konkariedustajia. Kaunisto on Eurooppalainen Suomi -järjestön puheenjohtaja.
Joonas Könttä, 31 (kesk.)
Ulkoministeriön diplomaattiuralta eduskuntaan poikennut Könttä kuvaa itseään Venäjä- ja Itä-Eurooppa-osaajaksi. Hän on puolustusvaliokunnan ja Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan jäsen ja toiminut aiemmin Paavo Väyrysen avustajana Euroopan parlamentissa.
Jouni Ovaska, 34 (kesk.)
Keskustan entinen puoluesihteeri, luokanopettaja Ovaska on suuren valiokunnan jäsen ja ulkoasiainvaliokunnan varajäsen. Hän on toiminut tällä vaalikaudella myös kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean varapuheenjohtajana. Ansioluettelossa on myös merkintä Eurooppalaisen Suomen puheenjohtajuudesta.
Sakari Puisto, 44 (ps.)
Cambridgen yliopiston tohtori Puisto ei ole enää niin nuori, mutta hän on puolueen pitkäaikainen taustavaikuttaja Timo Soinin ajoilta. Häntä on myös luonnehdittu Jussi Halla-ahon oikeaksi kädeksi. Puisto on ulkoasiainvaliokunnan varajäsen ja Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja. Työskennellyt teknologia-alalla Kiinassa.
Muista myös heidät:
Elina Lepomäki, Kai Mykkänen, Saara-Sofia Siren ja Sofia Vikman (kok.); Katri Kulmuni ja Mikko Savola (kesk.); Anders Adlercreutz (r.); Inka Hopsu (vihr.) ja Hanna Sarkkinen (vas.).
