Samalla kun muut maat ovat vuosituhannen alusta alkaen avanneet talouttaan entistä enemmän, on Yhdysvaltojen talous jäänyt globalisaation kelkasta. Näin toteaa yhdysvaltalainen Peterson Institute for International Economics (PIIE) huhtikuussa julkaistussa katsauksessaan.
Monilla mittareilla kehityksen suunta kohti avoimuutta on Yhdysvalloissa kääntynyt. Ulkomaankaupan suhde bruttokansantuotteeseen on Yhdysvalloissa laskenut 2010-luvulla. Ulkomaiset investoinnit – etenkin uutta toimintaa luovat – ovat kääntyneet laskuun, ja jopa maahanmuuton tahti on hiipunut, PIIE:n raportissa todetaan.
Sulkeutumisen vaikutukset ovat kuitenkin todennäköisesti suurempia Yhdysvaltojen taloudelle ja politiikalle kuin maailmantaloudelle.
»On huono juttu, että yksi näin iso toimija kansainvälisessä taloudessa on vetänyt protektionistisempaa linjaa. Se jarruttaa kansainvälistä yhteistyötä ja arvonluomista, mutta ei pysäytä mitään suurta trendiä», toteaa Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Suurta muutosta pitkän aikavälin kehitykseen ei ole näköpiirissä. Presidentti Joe Biden on kehottanut muun muassa suosimaan kotimaisia tuottajia julkisissa hankinnoissa, EU:n suureksi tyrmistykseksi.
Yhdysvaltojen talous on suurten kotimarkkinoidensa ansiosta perinteisestikin ollut esimerkiksi Euroopan maita sulkeutuneempi. Viimeisten 20 vuoden aikana poliitikot ovat kuitenkin innokkaasti syyttäneet kansainvälistä kauppaa talouden ongelmista, lähinnä teollisuustuotannon työpaikkojen katoamisesta.
Teollisuuden töitä on kadonnut kaikkialta maailmasta, ja kaupan rooli kehityksessä on ollut vähäinen, totesi PIIE:n johtaja Adam S. Posen Foreign Affairs -lehdessä toukokuussa. Kun Yhdysvallat on keskittynyt suojelemaan pientä määrää kansainvälisen kaupan uhkaamia työpaikkoja, se on Posenin mukaan tehnyt hallaa kokonaistaloudelleen – ja populistinen kuohunta on vain kiihtynyt.
Bidenin tuhansien miljardien eurojen elvytys- ja infrastruktuuripaketit saattavat nekin loppujen lopuksi aiheuttaa osittain pettymyksen yhdysvaltalaisille kuluttajille.
»Mittava osa elvytyksestä näyttäisi valuvan ulkomaille. Tämän vuoden maaliskuussa Yhdysvaltojen kauppataseen alijäämä oli suurempi kuin koskaan», Kuoppamäki sanoo.
Jos elvytysmiljardit kiihdyttävät taloutta lähinnä Kiinassa ja Euroopassa, saattaa se osaltaan lisätä Bidenin painetta rakentaa lisää kaupan esteitä.
