EU:n digitaalisista valmiuksista vastaava komissaari Margarethe Vestager esitteli unionin tekoälypaketin huhtikuussa. Kuva: Friends of Europe
Euroopan unionin huhtikuussa julkaisema lakiesitys tekoälysovellusten sääntelemiseksi lisää painetta kehittää lainsäädäntöä myös muissa maissa. Brookings-tutkimuslaitoksen mukaan Yhdysvalloissa olisi niin ikään tilausta tekoälysääntelylle, ja yhteistyö EU:n kanssa voisi tarjota tälle pohjaa.
Tekoäly on ollut Yhdysvalloissa paljon esillä lähinnä Kiinan kanssa käytävän teknologiakilpailun yhteydessä, mutta kiinnostus myös sääntelyä kohtaan on kasvanut. Osavaltiotason lainsäätäjien järjestö NCSL:n mukaan tänä vuonna jo 16 osavaltiossa on tehty tekoälyä koskevia lakiesityksiä, ja paikallistasolla on rajoitettu esimerkiksi kasvojentunnistusohjelmien viranomaiskäyttöä.
Brookingsin toukokuisen artikkelin mukaan Yhdysvalloissa on liittovaltiotasolla käytössä presidentti Barack Obaman ajoilta periytyvä hajautettu malli, jossa kukin hallinnonala tarkastelee tekoälysovelluksia omassa nurkassaan.
EU-komission esittämä riskiarvion ympärille rakentuva sääntelykehys on kerännyt moitteita muun muassa epämääräisyydestä ja viranomaisille suotavista erivapauksista, mutta myös kehuja: EU:lla on vahva etunoja tulevaisuuden teknologian sääntelyyn. Periaatetasolla aihetta on käsitelty G20-ryhmässä ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:ssä.
EU onnistui GDPR-tietosuoja-asetuksella muokkaamaan globaaleja yksityisyydensuojan käytäntöjä, ja ainakin Yhdysvalloissa tämä halutaan välttää tekoälyn kohdalla. Washington Post totesi pääkirjoituksessaan, ettei Yhdysvallat »voi antaa muiden maiden sanella tekoälypolitiikkaansa».
