Illinois’n yliopiston sosiologian professori Asef Bayat kutsuu post-islamismiksi niitä edistyksellisiä muutoksia, joita muslimienemmistöisten yhteiskuntien politiikassa on viime vuosina tapahtunut. Post-islamistinen ajattelu korostaa sekä oikeuksia että uskonnollisuutta, suosii maallista valtiota mutta myöntää uskonnolle aktiivisen roolin yhteiskunnassa.
Post-islamististen liikkeiden malliesimerkkejä ovat Iranissa 1990-luvun loppupuolelta lähtien vaikuttaneet reformistit ja maan nykyinen, vihreäksi liikkeeksi kutsuttu uudistusliike. Bayatin mukaan myös Indonesian PJP-puolue, Marokon PJD ja Turkin AK-puolue voidaan nähdä post-islamistisina toimijoina.
Bayatin mukaan post-islamistiset liikkeet ovat joutuneet kohtaamaan muun muassa individualismin nousun. Markkinatalous on muokannut muslimienemmistöisiä yhteiskuntia individualistiseen suuntaan, ja post-islamistiset toimijat suhtautuvatkin yleensä positiivisesti vapaaseen markkinakilpailuun. Demokratiassa monet post-islamistiset toimijat pitävät vastaavasti tärkeimpänä vaalien vapautta.
Kirjoittaja laskee Turkkia hallitsevan AK-puolueen post-islamistiseksi, koska se toimii osana demokraattista järjestelmää. AK-puolue ajaa kuitenkin sisällöltään erilaista politiikkaa kuin monet muut post-islamistiset liikkeet: se pyrkii islamilaistamaan pikemminkin yksilöitä kuin instituutioita.
Sekulaari valtio avaa mahdollisuuksia myös post-islamistisille toimijoille. Samalla esimerkiksi AK-puolue on joutunut sovittamaan poliittista agendaansa sekulaarin valtion viitekehykseen ja toimimaan sen rajoissa. Paine niin sisä- kuin ulkopuoleltakin on ollut merkittävä.
Kirjoittaja on tutkija Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI:ssa.
