Flickr/US ArmyIsänmaanpetturi vai sankari? Yhdysvaltain armeijan ja hallituksen asiakirjoja vuotosivusto Wikileaksille toimittanut korpraali Bradley Manning jakaa mielipiteet.
Sotaoikeudenkäynti Manningia vastaan käynnistyy 3. kesäkuuta. Häntä vastaan on nostettu 22 syytettä. Vakavin syytekohta on vihollisen avustaminen, josta voidaan periaatteessa tuomita kuolemaan. Syyttäjä tosin on ilmoittanut, ettei vaadi kuolemanrangaistusta. Manningilla voi silti olla edessään jopa elinkautinen vankeus.
25-vuotias Manning on ollut pidätettynä ja vangittuna toukokuusta 2010 lähtien – yli kolmen vuoden ajan. Lähes vuoden verran häntä pidettiin poikkeuksellisen tiukasti eristettynä ja vartioituna. YK:n kidutuksenvastaisen toiminnan raportoija Juan Mendez kritisoi eristyskohtelua julmaksi ja epähumaaniksi.
Manning tunnusti jo helmikuun lopulla olevansa syyllinen osaan vähemmän vakavista syytteistä. Hän perusteli asiakirjojen vuotamista toteamalla, että jos yleisö saisi tietää Yhdysvaltain armeijan toimista Irakissa ja Afganistanissa, voisi syntyä keskustelua armeijan toimintatavoista ja Yhdysvaltain ulkopolitiikasta yleisemmin.
Manningin vuotamaan aineistoon kuuluu muun muassa yhdysvaltalaisesta taisteluhelikopterista kuvattu video, jossa näkyy, kuinka helikopterin konekiväärimies ampuu Bagdadin kadulle joukon aseistamattomia siviilejä.
Manningin tapauksesta on tullut cause célèbre. Ryhmä islantilaisia ja ruotsalaisia parlamentaarikkoja on nimennyt hänet Nobelin rauhanpalkinnon ehdokkaaksi. Manningin vuotamien diplomaattisähkeiden on nähty osaltaan johtaneen Tunisian kansannousuun ja sitä seuranneisiin arabikevään vallankumouksiin.
Tukea on tullut myös yllättäviltä tahoilta. Yhdysvaltalainen kovan linjan konservatiivi Ron Paul totesi keväällä, että Manning ansaitsisi Nobelin rauhanpalkinnon ennemmin kuin palkinnon voittanut presidentti Barack Obama.
