Itsevaltaisesti hallitsevan presidentti Hugo Chávezin johtama Venezuela on Venäjälle tärkeä liittolainen Latinalaisessa Amerikassa.
Venäjä on hakenut itselleen kumppaneita uusilta ilmansuunnilta samalla kun se on lämmittänyt uudelleen suhteitaan lännen kanssa. Venäjä ja Venezuela ovat viime vuosina vahvistaneet talous- ja energiasuhteitaan sekä sotilasyhteistyötään ja tehneet tärkeitä keskinäisiä sopimuksia. Maat etsivät kumppanuudesta taloudellisia hyötyjä ja pyrkivät lisäämään vaikutusvaltaansa Yhdysvaltojen takapihalla.
Dmitri Medvedev ja Hugo Chávez sopivat vuonna 2010 ydinvoimalanrakentamisesta, öljykaupoista sekä toimintasuunnitelmasta vuosille 2010–2014 kehittääkseen maiden välistä yhteistyötä laajalla rintamalla. Maat vahvistivat lisäksi Vladimir Putinin vierailun yhteydessä Venezuelassa sopimuksen, jonka mukaan venezuelalainen valtionyhtiö ja venäläisten öljy-yhtiöiden muodostama konsortio aloittavat noin 20 miljardin dollarin arvoisen hankkeen Venezuelan Orinocon alueen Junin-6 -öljykentän kehittämiseksi.
Maat ovat pitäneet yhteisiä sotilaallisiaharjoituksia sekä allekirjoittaneet asesopimuksia useiden miljardien arvosta. Venezuela onostanut Venäjältä muun muassa sukellusveneitä, helikoptereita ja taistelukoneita.
Kuin kaksi marjaa
Venäjä ja Venezuela ovat lähentyneet Hugo Chávezin presidenttikaudella. Chávez on kehunut Venäjää maansa strategiseksi liittolaiseksi, joka jakaa samanlaisen näkemyksen maailmasta.
Myös Medvedev on kehunut Chávezin Venezuelaa samanlaisin sanankääntein
Maita yhdistävät autoritaarinen johto, hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen ja riippuvuus energian viennistä: Venezuela saa 80 prosenttia vientituloistaan öljystä, Venäjä vastaavasti 65 prosenttia öljystä ja kaasusta.
Venezuelan hallitus oli yksi harvoista, joka antoi täyden tuen Venäjän hyökkäykselle Georgiaan. Maiden kumppanuus vahvistui, kunVenezuela syksyllä 2009 tunnusti Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyyden, ainoana valtiona maailmassa Nicaraguan ja Naurun ohella. Chávezin politiikan taustalla olivat Venezuelan taloudelliset vaikeudet ja toive Venäjän vastapalveluksista.
Venäjän tuki on Venezuelalle tärkeä, kun se selvittelee välejään esimerkiksi Kolumbian kanssa. Kolumbia on Yhdysvaltojen lähin liittolainen alueella, ja Venezuelalla on pitkään ollut kireät välit naapurinsa kanssa.
Abhasian ja Etelä-Ossetian tunnustamiseen liittyvässä tapaamisessa Medvedev lupasikin hankkia ”Venezuelalle ne aseet, joita se pyytää. Miksei myös tankkeja?” Medvedev jatkoi: ”Ilman muuta, meillä on hyviä tankkeja. Jos ystävämme haluavat tankkeja, me toimitamme ne heille.”
Venäjän pyrkimyksenä on lisätä Venezuelan avulla vaikutustaan Latinalaisessa Amerikassa. Venäjä haluaa näyttää olevansa jälleen strateginen tekijä alueella.
Imperialismia vastaan
Hugo Chávez haaveilee Yhdysvaltojen vastaisesta liittoutumastaja haluaa vastustaa ”USA:n harjoittamaa imperialismia Latinalaisessa Amerikassa”. BBC:n haastattelussa viime kesänä hän sanoi maansa taloudellistenvaikeuksien johtuvan Yhdysvaltojen ”rehottavasta ja vastuuttomasta kapitalismista”, joka vie maailmaa ”kohti helvettiä.”
Chávez on yrittänyt kaventaa Yhdysvaltojen tilaa Latinalaisessa Amerikassa muun muassa sopimalla uusista yhteistyöjärjestöistä, jotka toimivat vaihtoehtoina Yhdysvaltojen vetämille järjestöille. Latinalaisen Amerikan ja Karibianmeren maat perustivat viime vuonna, lähinnä Chávezin johdolla, jälleen uuden yhteistyöjärjestön, CELAC:n. Järjestön tarkoituksena onvahvistaa Latinalaisen Amerikan integraatiota ja toimia poliittisen dialogin foorumina alueella ilman Yhdysvaltoja ja Kanadaa.
Kirjoittaja työskentelee koordinaattorina Ulkopoliittisessa instituutissa