Saksa tarvitsee aktiivista ulkopolitiikkaa. Monet ovat sitä mieltä, että nykyisenä keskinäisriippuvuuden ja globalisaation aikana saksalaista ulkopolitiikkaa ei edes voi olla. Tämä on väärin, sillä »lähes kaikki mikä on meille olennaisesti tärkeää», riippuu siitä, onko Saksa aktiivinen vai ei.
Näin sanoo uudessa pamflettikirjassaan Norbert Röttgen. Hän on kristillisdemokraattisen CDU-puolueen johtavia ulkopoliitikkoja ja on toiminut muun muassa liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.
Euroopan unionin kehitys ulkopoliittiseksi toimijaksi riippuu ratkaisevasti Saksasta, sanoo Röttgen. Samoin Saksasta riippuu, alkaako Venäjä ottaa eurooppalaiset vakavasti ja pystyykö Kiina lyömään kiilaa Euroopan ja Yhdysvaltojen väliin. Yhdysvallat pitää silmällä erityisesti Saksaa, kun se arvioi Euroopan luotettavuutta liittolaisena.
Saksan ulkopolitiikasta, sen päämääristä ja voimavaroista niiden saavuttamiseksi ei puhuta Röttgenin mukaan juuri mitään. Näin oli myös viimevuotisissa liittopäivävaaleissa. Tämä johtuu siitä väärästä olettamuksesta, että ulkopolitiikalla ei voiteta vaaleja.
Joka luottaa Huaweihin, luottaa Kiinan kommunistiseen puolueeseen, Röttgen sanoi tv-keskustelussa pari vuotta sitten. Kirjassa hän kertoo, että liittopäivien enemmistön päätöksellä myös turvallisuuspoliittiset seikat on otettava huomioon matkapuhelinverkkoja rakennettaessa.
Taloudellinen riippuvuus Kiinasta on moninkertaista Venäjä-riippuvuuteen verrattuna, mutta sitäkin pitää pyrkiä vähentämään. Röttgenin mukaan saksalaiset ja eurooppalaiset eivät kuitenkaan halua kylmää sotaa Kiinan kanssa. Tämä on todettava myös Yhdysvalloille. Yhteistyö Kiinan kanssa on välttämätöntä monilla aloilla, kuten ilmastopolitiikassa.
Röttgen huomauttaa Vladimir Putinin todenneen jo vuonna 2008 George W. Bushille, ettei Ukraina ole valtio eikä kansa. Taustalla on Putinin pelko, että Ukraina voisi menestyä, jos se valitsee Puolan ja Baltian maiden tavoin eurooppalaisen tien.
Länsi reagoi vuonna 2014 Krimin anastamiseen ja Venäjän sotaan Itä-Ukrainassa pakotteilla, joiden luomisessa Saksalla oli jopa keskeinen rooli. Kohtalokkaan virheen Saksan hallitus sen sijaan teki jo seuraavana vuonna antamalla tukensa Nord Stream 2 -kaasuputkelle halvan energian toivossa. Se oli alusta lähtien tarkoitettu poliittiseksi aseeksi Ukrainaa vastaan, sanoo Röttgen.
Jos Putinia ei nyt pysäytetä, hänen metodinsa – poliittisten tavoitteiden ajaminen sodalla – saa kopioijia. Saksan on myös tunnustettava, että maailma ei ole täydellinen ja vahvistettava asevoimiaan. Nyt ne ovat olennaisilta osiltaan toimintakyvyttömiä. Aiheesta on puhuttu Saksassa paljon.
Tämäkin merkitsee avuttomuutta, josta on päästävä eroon. Rauhaa ja vapautta ei voida turvata ilmaiseksi, sanoo Röttgen.
