Matti Anttonen johtaa ulkoministeriötä vuoteen 2022 asti.Afrikasta puhutaan Suomessa hätkähdyttävän vähän, sanoo maaliskuussa ulkoministeriön virkamiesjohtajana eli valtiosihteerinä aloittanut Matti Anttonen.
Miksi Afrikka on tärkeä?
Afrikka on pinta-alaltaan yhtä iso kuin Euroopan unioni, Venäjä ja Kiina yhteensä, mutta siellä elää vain saman verran ihmisiä kuin Intiassa. Lähivuosikymmeninä vähintään puolet maailman työikäisen väestön kasvusta tapahtuu Afrikassa. Siellä on paljon viljelykelpoista maata, jota ei viljellä.
Monessa Afrikan maassa on huono hallinto ja korruptiota. Ongelmia tuottavat myös siirtomaahistorian rakenteet. Kauppaa käydään enemmän kauas ja vähemmän lähelle. Taloudellinen integraatio Afrikan sisällä on valitettavan vähäistä.
Luonnonvarojen osalta on edellytykset parempaan, ja koulutustaso on noussut. Kuolleisuus on laskenut, mutta iso kysymys on, miten syntyvyyskin saadaan laskuun. Kehitysyhteistyöllä ei luoda satoja miljoonia työpaikkoja. Tarvitaan talouskasvua ja kehitystä, jossa afrikkalaiset ovat ohjaajan paikalla, ja kauppajärjestelmä, joka tukee sitä.
Miksi suhtaudut optimistisesti EU:n kehitykseen?
EU on kuin juna, joka menee hitaasti eteenpäin, mutta menee kuitenkin. Samaan aikaan, kun puhutaan protektionistisesta maailmasta, joka käpertyy sisäänpäin, unioni on saanut aikaan vapaakauppasopimukset Vietnamin, Kanadan ja Japanin kanssa.
Oliko yllätys, ettei EU kyennyt yhteiseen päätökseen diplomaattien karkotuksessa Britannian myrkytystapauksen vuoksi?
Joskus se on tällaista. Nyt kävi näin.
Useat EU-maat karkottivat diplomaatteja, Suomi mukaan lukien. Onko asia Suomelle hankala Venäjä-suhteiden kannalta?
Toivotaan, ettei ole. Itse olen 20 vuotta koettanut saada Venäjää ja Euroopan unionia lähentymään eri tavoin. Se, mitä tapahtuu Ukrainassa ja millä tavalla Venäjä suhtautuu Euroopan unioniin, ei ole mikään mukava asia, mutta sen kanssa eletään. Toivon, että Venäjä vahvasti haluaisi löytää ratkaisun Ukrainan kriisiin ja siltä pohjalta päästäisiin eteenpäin.
Pitävätkö Helsingin Sanomien tiedot paikkansa, että lähes vuosittain tapahtuisi karkotuksia, joista ei kerrota julkisuuteen?
En ihan tarkkaan tiedä, miten paljon niitä on, mutta ei niitä ihan hirveästi ole. Eivätkä ne tapahdu mitenkään tasaisesti.
Mikä on akuutein asia Suomen ulkopolitiikassa tänä vuonna?
On monta asiaa. Arktisen neuvoston puheenjohtajuus on näkyvä asia. Olemme valmistautumassa ensi vuoden EU-puheenjohtajuuteen. Syksyllä alkaa Euroopan neuvoston puheenjohtajuus.
Miten EU-puheenjohtajuuskauteen valmistaudutaan?
Puheenjohtajuuden alkaessa hallitus on vaihtunut vain muutama viikko aiemmin. Uudella hallituksella ei ole ollut aikaa valmistautua. Miten mennään poliitikkojen johdolla eteenpäin kuten demokratioissa pitää, on teknisesti vaikeaa. Siksi yritetään nyt löytää mahdollisimman suuri kansallinen yksimielisyys tärkeimmistä asioista. Voisi kuvitella, että niitä ovat eurooppalaiset työpaikat ja työ.
Viime vuonna Suomessa jännitettiin Saksan vaalien tulosta. Ovatko Ruotsin vaalit Suomelle merkittävät?
En usko, että siellä on jännitettävää. Ruotsi rakentaa kaikella todennäköisyydellä vähemmistöhallituksen. Ruotsissa se näyttää onnistuvan, varsinkin jos talouskasvu jatkuu. Kumpikaan suurista ryhmittymistä ei halua tehdä ruotsidemokraattien kanssa yhteistyötä, ja kumpikaan tuskin saa niin suurta enemmistöä, että pystyisi muodostamaan enemmistöhallituksen.
Ulkoministeriö viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlia. Olet ollut 32 vuotta töissä ulkoministeriössä. Miten diplomaatin työ on muuttunut?
Alussa ei ollut tietokoneita helpottamassa eikä häiritsemässä elämää. Oli enemmän aikaa perehtyä. Ihmisiltä edellytettiin parempia yleistietoja. Nykyinen teknologia on johtanut siihen, että ihmiset kirjoittavat kauhean pitkästi.
Ovatko diplomatian painopisteet muuttuneet?
Matkailu- ja viisumipuoli on kasvanut. Kouvolassa 60–70 ihmistä tekee viisumeja. Ei sellaista ollut viisi tai kymmenen vuotta sitten.
Suomi on EU:n jäsen ja yrittää vaikuttaa EU:n kautta, mutta vaikuttaminen edellyttää valmisteltuja kantoja ja sen miettimistä, mikä on Suomen etujen mukaista. Siihen tarvitaan tiedon keräämistä maailmalta.
Mitä tekisit, jos et olisi diplomaatti?
Rentoutuisin metsässä.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
