Viime tammikuussa Hongkongin nuorten kadettien yhdistys juhlisti päämajansa avajaisia Kowloonissa. Tilaisuuteen osallistuivat Kiinan kansantasavallan Hongkongin-edustuston päällikkö Wang Zhimin ja kaupungin hallintojohtaja Carrie Lam.
Wang lupasi molempien puolesta lisätä yhteistyötä »kansakunnan, Hongkongin ja nuorison parhaaksi». Lam puolestaan kertoi tutustuneensa Wangiin 12 vuotta sitten, kun tämä vastasi edustuston nuorisotyöstä. »Nyt kohtalo on yhdistänyt meidät työhön Hongkongin nuorison hyväksi.»
Wangin ja Lamin lausunnot ihmetyttivät hongkongilaisia demokraatteja. Professori Benny Tai muistutti Facebookissa, että Hongkongin peruslain mukaan Kiina ei saa puuttua erityishallintoalueen sisäisiin asioihin.
Kiina avasi edustustonsa Hongkongissa vuonna 2000. Sen tehtävä on muun muassa edistää Kiinan ja Hongkongin suhteita taloudessa, tieteessä ja koulutuksessa. Samalla se raportoi hongkongilaisten mielialoista Kiinan hallitukselle.
Viime vuosina edustuston tiedetään myös rahoittaneen ja tukeneen Kiinan hallitukselle myötämielisiä puolueita ja politiikkoja Hongkongissa. Lam valittiin viime vuonna hallintojohtajan virkaan suorissa vaaleissa mutta Kiinan hyväksymänä ehdokkaana.
Lamin tehtävä on johtaa hallitusta ja hallintoneuvostoa, jotka koostuvat muiden muassa ministeriöiden ja virastojen päälliköistä. Hän myös hyväksyy budjetin, toimeenpanee lait ja nimittää tuomarit ja osan virkamiehistä.
»On tunnettua, että Hongkongissa toimii kaksi hallitusta. Kiinan edustusto ohjailee päätöksiä kaupungin oman hallinnon kulisseissa», sanoo professori Jean-Pierre Cabestan Hongkongin baptistiyliopistosta.
Kiinan-mielisillä politiikoilla on enemmistö myös Hongkongin lainsäädäntöneuvostossa. Enemmistöstä on hyötyä, kun neuvoston pitäisi päättää niin sanotusta turvallisuuslaista, joka kieltää Kiinan vastaisen kumouksellisuuden, kapinoinnin ja separatismin.
Kiina on vuosia kiirehtinyt lakia, jonka säätäminen on kirjattu myös Hongkongin peruslakiin.
»Kiina on yksipuoluevaltio, joka sietää Hong-kongin erityisasemaa vain niin kauan kuin se ei uhkaa sen etuja. Tärkeintä on säilyttää vakaus ja estää kapinointi», Cabestan sanoo.
Demokraatit ja opiskelija-aktiivit vastustavat turvallisuuslakia, koska he pelkäävät sen kaventavan vaikutusmahdollisuuksiaan. Rajoitusten sijaan he vaativat Hongkongin poliittisen järjestelmän kansanvaltaistamista.
»Hongkong on eräänlainen puolidemokratia. Lainsäädäntöneuvoston 70 paikasta puolet täytetään suoralla vaalilla, loput eri ammattikuntien jäsenillä», Jean-Pierre Cabestan sanoo.
Järjestelmä ei ole myöskään parlamentaarinen, sillä hallitus ei ole vastuussa lainsäädäntöneuvostolle vaan Kiinan kansankongressille.
Cabestan ei usko, että hongkongilaiset onnistuvat uudistamaan Britannian siirtomaa-ajalta periytyvää hallintojärjestelmäänsä. Vuoden 2014 suurmielenosoituksissa sitä yritettiin – turhaan.
Kiinalla ei ole kiirettä muuttaa nykyistä tilannetta. »Kiina on taloudellisesti ja poliittisesti vahva ja Hongkong heikko. Kiinan näkökulmasta Hongkongin asioissa ei ole neuvoteltavaa», Cabestan sanoo.
Nyt opiskelija-aktiivit keskittyvät puolustamaan vaalikelpoisuuttaan lainsäädäntöneuvoston vaaleissa.
Tammikuussa viranomaiset estivät 21-vuotiasta opiskelija-aktiivia Agnes Chow’ta asettumasta ehdolle maaliskuisissa täytevaaleissa. Peruste oli, että Chow’n puolue Demosistō vaatii Hongkongille itsemäärämisoikeutta, mikä viranomaisten mielestä on vastoin peruslakia.
Vuoden 2016 vaaleissa Demosistōn Nathan Law vielä kelpasi ehdokkaaksi. Hänet myös valittiin lainsäädäntöneuvostoon mutta erotettiin myöhemmin, kun hän ei suostunut vannomaan uskollisuutta Kiinan kansantasavallalle.
Suurimpana ongelmana Cabestan pitää politiikkojen ja puolueiden eripuraisuutta. Se antaa Kiinan hallitukselle ja sen kantoja myötäileville hongkongilaisille tilaa vaikuttaa myös tuomioistuinten päätöksiin, yliopistojen virkanimityksiin ja tiedotusvälineiden linjauksiin.
»Oppositio kykenee vain harvoin yhteistyöhön. Kiina-mieliset taas osaavat toimia Kiinan kanssa mutta unohtavat hongkongilaisten edun», hän sanoo.
Kahtiajakoa kärjistää mannerkiinalaisten mittava muutto Hongkongiin, mikä on saanut etenkin nuoret korostamaan hongkongilaista identiteettiään. Kaikesta huolimatta Cabestan luottaa hongkongilaisiin.
»Juuri nyt he eivät ehkä jaksa osoittaa mieltään kadulla, ja monet hyväksyvät Kiinan tavan ohjata politiikkaa. Vapautta arvostavasta ajattelutavastaan he eivät kuitenkaan luovu vaan pyrkivät vähintäänkin hidastamaan epämieluisia muutoksia», hän sanoo.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.