Parlamenttivaalit sysäsivät Saksan poliittiseen kriisiin. Marraskuussa hallitustunnusteluissa epäonnistunutta Jamaika-koalitiota repivät erityisesti maahanmuuttoon ja ilmastopolitiikkaan liittyneet kysymykset. Angela Merkelin johtamat kristillisdemokraatit (CDU) ja sen baijerilainen sisarpuolue CSU sekä vihreät ja liberaalipuolue FDP olivat erimielisiä myös ulkopoliittisista kysymyksistä ja »solidaarisuusverosta» itäiselle Saksalle.
»Saksassa on pitkään puhuttu siitä, ettei käydä oikeaa poliittista keskustelua. Nyt keskustellaan, ja se on tervettä», sanoo saksalainen politiikan tutkija Niklas Helwig. Hän työskentelee hallituksen rahoittamassa Stiftung Wissenschaft und Politik -tutkimuslaitoksessa.
FDP otti yhteen etenkin vihreiden kanssa. Takaisin liittopäiville nousseen Christian Lindnerin johtama FDP ajaa tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Se yrittää verkkolehti Politicon mukaan tavoitella konservatiivisia äänestäjiä, jotka ovat pettyneet Merkelin pakolaispolitiikkaan. FDP ei myöskään pitänyt siitä, että ulkoministeriö jäisi vihreiden hoteisiin.
Yksi suuri kiistanaihe oli kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttaminen. Tällaisia henkilöitä oli Saksan viranomaisten laskelmien mukaan marraskuussa maassa 158 000. Heistä noin 118 000 oli saanut lykkäystä palautukselle esimerkiksi sairauden tai lähtömaan poliittisen epävakauden vuoksi. Vihreiden mielestä ketään ei pitäisi palauttaa ainakaan Afganistaniin.
Vihreät vastusti myös maahan päästettävien pakolaisten määrän rajoittamista 200 000:een vuodessa. Spiegelin mukaan vihreät olisi taipunut loppusuoralla muiden puolueiden vaatimukseen sillä ehdolla, että perheenyhdistämiset sallitaan. Vihreät olisi myös hyväksynyt Spiegelin mukaan CDU:n ja CSU:n vaatimukset tunnustaa Algeria, Tunisia ja Marokko turvallisiksi lähtömaiksi. FDP ei suostunut kompromissiratkaisuun.
Vihreät torjui myös kaasuputki Nord Stream 2:n. Itämeren ali Venäjältä Saksaan kulkevan uuden kaasuputken suunnittelu on edennyt kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien yhteishallituksen aikana.
»Nord Stream ei ole energiapoliittisesti välttämätön, ja Eurooppa-politiikan näkökulmasta se antaa Keski- ja Itä-Euroopan maille sekä Pohjoismaille väärän viestin, että Venäjä ja Saksa sopivat asioista niiden selän takana», sanoo vihreiden kansanedustaja, entinen europarlamentaarikko Franziska Brantner Ulkopolitiikalle.
Lisäksi vihreät vaati neuvotteluissa hiilivoimaloiden alasajoa ja fossiilisia polttoaineita käyttävien kulkuneuvojen kieltämistä, mutta puolue oli lopulta valmis joustamaan toimeenpanon aikataulussa. Saksa on jo aiemmin tehnyt päätöksen luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä.
Kynnyskysymyksiä vihreillä oli Brantnerin mukaan neljä, kaikki yhtä tärkeitä.
»Ilmastonmuutos, pakolaiskysymys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja Euroopan unionin kehittäminen ja vakauttaminen. Syyriasta tulleiden pakolaisten perheiden yhdistäminen on meille keskeinen teema. Ei pelkästään sotaa pakenevien, vaan myös toissijaisen suojelun tarpeessa olevien», Brantner sanoo.
Toissijaisen suojelun tarpeessa olevilla tarkoitetaan ihmisiä, joiden turvapaikkahakemus on hylätty mutta joilla on perusteltu syy pelätä vainoa lähtömaassaan. Heidän perheidensä yhdistäminen on Saksassa kielletty ainakin ensi vuoden maaliskuuhun. Muut neuvotteluosapuolet halusivat jatkaa kieltoa uudella asetuksella tämän jälkeenkin. Erityisen tärkeä tämä kysymys oli CSU:lle.
Kaikki Jamaika-koalition puolueet pyrkivät Saksan ja Ranskan yhteistyön vahvistamiseen, mutta näkemykset keinoista vaihtelivat.
»Emmanuel Macronin ajatukset ovat sopusoinnussa Saksan vihreiden ehdotuksen kanssa, että perustetaan eurooppalainen tulevaisuuden rahasto, joka luo lisää mahdollisuuksia julkisiin investointeihin», Brantner sanoo.
Vaalitappion kärsinyt sosiaalidemokraattinen puolue väläytti hallitustunnusteluiden päätyttyä vähemmistöhallituksen mahdollisuutta.
»Sellaista ei ole Saksassa koskaan ollut, ja sellaisen turvin olisi erittäin vaikeaa saada aikaan päätöstä vaikkapa Saksan mahdollisista sotilastoimista Afganistanissa tai talousvaikeuksiin joutuneen EU-maan pelastuspaketista», sanoo Niklas Helwig.
SPD suostui harkitsemaan uutta kautta kristillisdemokraattien apupuolueena vasta Steinmeierin vetoomuksen jälkeen.
