Toukokuussa 2019 järjestettävät Euroopan parlamentin vaalit ovat herättäneet ennakkoon poikkeuksellista mielenkiintoa. Keskeisin syy tähän on viiden viime vuoden aikana tapahtunut eurooppalaisen puoluekentän myllerrys.
Poliittinen polarisaatio ja uudet poliittiset liikkeet muuttavat myös europarlamentin kokoonpanoa. Brexit sekä sosialistipuolueiden kriisi Italiassa ja Ranskassa merkitsevät puolestaan vaikeita aikoja sosiaalidemokraattiselle S&D-ryhmälle.
Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron on väläytellyt jopa kokonaan uuden, EU:n uudistamiseen tähtäävän ryhmän perustamista Espanjan Ciudadanos-puolueen kanssa.
Merkittävimpiä muutoksia odotetaan silti poliittisen kentän oikealle laidalle. Eurovaalit ovat perinteisesti olleet keskeinen areena eurokriittisille ja populistisille liikkeille, koska vaalien suhteellinen vaalitapa jakaa valtaa myös keskisuurille puolueille.
Laitaoikeiston ongelmana on kuitenkin ollut erimielisyys konkreettisista tavoitteista. Ranskan Kansallinen liittouma -puolueen ympärille syntynyt ENF-ryhmä on ollut liian radikaali Italian Viiden tähden liikkeelle ja Britannian UKIP-puolueelle. Viimeksi mainitut muodostavat EFDD-ryhmän selkärangan. Kolmantena ryhmänä on eurokriittisten konservatiivipuolueiden ECR, johon kuuluvat muun muassa Britannian konservatiivipuolue, Puolan Laki ja oikeus sekä perussuomalaiset.
Kokonaan oma lukunsa ovat uusnatsistiset puolueet, kuten Unkarin Jobbik, jotka eivät mahdu yhteenkään mainituista ryhmistä.
Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Siinä missä talouskriisi jakoi populistisia liikkeitä – toiset vaativat kovaa talouskuria, toiset koko euron hajottamista – pakolaiskriisi on tiivistänyt rivejä. Vaatimus on yksiselitteinen: rajat kiinni.
Siinä missä talouskriisi jakoi populistisia liikkeitä, pakolaiskriisi on tiivistänyt rivejä. Vaatimus on yksiselitteinen: rajat kiinni.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on vahvistanut, että kansallismielisten ja euroskeptisten puolueiden kesken on käyty keskusteluja uuden ryhmän muodostamisesta. Sen tarkoituksena olisi toimia pienimmän yhteisen nimittäjän periaatteella, maahanmuuttoon keskittyen. Tulitukea on luvassa Valkoisen talon entisen päästrategin Steve Bannonin The Movement -säätiöltä.
Laitaoikeiston ryhmä tuskin pystyy haastamaan keskustaoikeiston EPP:tä suurimman parlamenttiryhmän asemasta. Se voi silti merkittävästi hidastaa EU-tason lainsäädäntöä, esimerkiksi eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamista.
Tämä voi puolestaan siirtää painopistettä yhä enemmän hallitustenväliseen yhteistyöhön. Esimerkiksi Saksa on vastannut turvapaikkajärjestelmän puutteisiin vahvistamalla kahdenvälisiä palautussopimuksia.
