Matkapuhelinverkoilla rikastunut brittiläis-sudanilainen miljardööri Mo Ibrahim perusti vuonna 2006 nimeään kantavan palkinnon, joka jaetaan vuosittain jollekin esimerkilliselle Afrikan entiselle pääministerille tai presidentille ansioista hyvän hallinnon alalla.
Nobel on tähän verrattuna taskuraha: Ibrahim-palkintosumma on viisi miljoonaa dollaria, jonka lisäksi voittaja saa loppuelämänsä ajan 200 000 dollaria vuosittain. Palkittavalta vaaditaan työtä köyhyyden vähentämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Esimerkillinen henkilö on seulottu maanosan 52 maasta kuitenkin vain kolmena vuotena. Myös tämän vuoden palkinto jäi luovuttamatta.
Tosin kriteeritkin ovat tiukat: valtaan on pitänyt päästä demokraattisesti ja vallasta on pitänyt luopua perustuslain sallimien kausien jälkeen. Se on kova paikka Afrikassa, jossa kaikkiaan 14 valtionpäämiestä on ollut vallassa viime vuosituhannelta ja neljä heistä yli 30 vuotta.
Ibrahim-säätiössä ei ole silti vajottu epätoivoon. Indeksin perusteella 94 prosenttia afrikkalaisista elää maassa, jossa hallinto on parantunut vuoden 2000 jälkeen, laskee Jeune Afrique -lehti. Hallinnon saralla parhaiten menestyvät Afrikan pienet saarivaltiot Mauritius (1.), Kap Verde (3.) ja Seychellit (4. sija). Paras paikka mannermaalla on edelleen Botswana (2.).
