Mielenosoitukset jatkuvat ympäri Irania, mutta vastarinnan muodot ovat yhä moninaisempia. Seinämaalaukset, taide ja huivipakon uhmaaminen ovat nousussa.
Iranin hallinto painostaa kansannousuun osallistuvia uhkailemalla, kiduttamalla ja kuolemantuomioilla, kertoo Saqqezin kaupungissa vastarintaan ryhtynyt iranilainen Golnar.
»Kansannousua ei kuitenkaan ole pystytty murtamaan, ja olemme täysin omistautuneita vastarinnalle. Aiomme jatkaa, kunnes yllämme vallankumoukseen», hän sanoo.
Samaisesta Saqqezin kaupungista oli kotoisin myös poliisin huostassa menehtynyt Masha Jina Amini. Väärän huivinkäytön vuoksi pidätetyn Aminin kuolema oli sytyke syyskuussa 2022 käynnistyneille protesteille, jotka levisivät kaikkiin Iranin maakuntiin. Suurin väkivallattoman vastarinnan aalto islamistihallinnon historiassa jatkuu yhä.
Golnar toteaa, että islamistihallinto on rikkonut ihmisoikeuksia järjestelmällisesti koko valtakautensa ajan. Lakiin kirjattu naisten oikeuksien loukkaaminen yltää kaikille yhteiskunnallisen elämän osa-alueille.
»Olen iranilainen nainen, ja nykyinen yhteiskuntajärjestys mieltää minut omaisuutena ja miehiin nähden vain puolittaisena ihmisenä. Osallistun mielenosoituksiin, sillä haluan yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuuden päättää itse omasta elämästäni.»
Tutkimukset osoittavat, että iranilaisten valtaenemmistö sekä maan sisällä että diasporassa vastustaa jyrkästi islamistihallintoa, tukee mielenosoituksia ja toivoo länsimaiden tukevan käynnissä olevaa kansannousua.
Hollantilainen tutkimussäätiö Group for Analyzing and Measuring Attitudes in Iran (Gamaan) toteutti kaksi merkittävää kyselytutkimusta vuonna 2022. Tuoreempaan, vuonna 2023 julkaistuun raporttiin säätiö haastatteli 42 000 Iranissa asuvaa ja 158 000 diasporassa elävää iranilaista.
Kyselyssä iranilaisille esitettiin yksinkertainen kysymys: islamilainen tasavalta – kyllä vai ei? Peräti 81 prosenttia vastasi ei ja 15 prosenttia kyllä.
Tutkimusten otos on edustava ja kuvaa yli 19-vuotiaiden iranilaisten näkemyksiä 95 prosentin luottamustasolla ja 5 prosentin luottamusvälillä. Yli 19-vuotiaat lukutaitoiset iranilaiset muodostavat 90 prosenttia maan aikuisväestöstä.
Uusimmasta tutkimuksesta käy ilmi, että neljä viidestä iranilaisesta antaa tukensa maanlaajuisille mielenosoituksille, ja kaksi kolmesta uskoo protestien onnistuvan.
Yhdeksän kymmenestä iranilaisesta kannattaa demokraattista poliittista järjestelmää.
Mielenosoituksia vastustaa vain alle yksi kuudesta iranilaisesta. Yli viidennes vastanneista kertoo osallistuneensa kansannousuun ja yli puolet harkitsee osallistumista.
Suurimmat mielenosoitukset järjestettiin viime syksynä. Iranin viranomaiset alkoivat välittömästi tukahduttaa väkivallatonta vastarintaa täydellä voimalla. Myös lapsia tapettiin. Tähän mennessä hallinto on surmannut yli 600 mielenosoittajaa. Pidätettyjä on kymmeniä tuhansia.
Shavbo osallistuu kansannousuun Mariwanin kaupungissa. Shavbon mukaan omaisiaan menettäneillä perheillä on tärkeä asema vallankumouksellisen toiminnan ohjaamisessa. Usein he koordinoivat aktivismia.
»Viime aikoina olemme heidän johdollaan tehneet uusia suunnitelmia muun muassa hautausmailla ja vainajien muistotilaisuuksissa», Shavbo kertoo.
»Omaisiaan menettäneet perheet usein sanovat meille muille, että meidän tulee vaalia elämäniloamme ja onnellisuuttamme. Emme saa menettää toivoa tai vaipua synkkyyteen valtion sortotoimien ja häikälemättömyyden edessä», hän lisää.
Golnar ja Shavbo haluavat myös välittää suomalaisille ehdotuksen: EU:n tulisi harkita Iranin suurlähettiläiden karkottamista. Haastateltavat toivovat EU:lta aktiivisempaa ja voimakkaampaa diplomaattista viestiä Iranin hallinnolle.
Iranilaisten kanta meneillään olevaan kansannousuun on selkeä ja heijastelee Gamaan-tutkimusinstituutin aiemman kyselytutkimuksen löydöksiä. Vuoden 2022 alussa kerätty aineisto mittaa Iranin väestön kannattamia valtiomuotoja.
Esitetyistä valtiomuotovaihtoehdoista – demokraattinen järjestelmä, islamilainen tasavalta ja armeijan vetämä yhteiskuntajärjestys – demokratialla on Iranissa ylivoimaisesti korkein kannatus.
Kyselyn mukaan noin yhdeksän kymmenestä iranilaisesta kannattaa demokraattista poliittista järjestelmää. Kaksi kolmesta pitää uskonnolliseen lakiin perustuvaa järjestelmää huonona ja kolme neljästä ilmaisi vastustavansa asevoimien johtamaa poliittista järjestystä.
Iranilainen mies nimeltä Amanj kertoo olevansa aktiivisesti mukana Bukanin kaupungissa pidetyissä mielenilmauksissa. Hän kuvailee naisten rohkeita ja muuntuvia keinoja painostaa hallintoa.
Iranin johto ilmoitti hiljattain, että huivipakkoa valvotaan nyt hanakasti. Hallinto on varoittanut, että huivipakkoa uhmaaville naisille annetaan tästedes kovat sakkorangaistukset, Amanj kertoo
»Viime viikkoina yhä suurempi määrä naisia ympäri Irania on reagoinut uhkaukseen kieltäytymällä täysin käyttämästä huivia julkisesti. Huivin käytöstä kieltäytyviä naisia on tällä hetkellä miljoonia kautta maan.»
Haastateltujen nimet on muutettu turvallisuussyistä.
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa.
