Kun pandemia alkoi, Perun hallitus asetti tiukan ulkonaliikkumiskiellon. Se määräsi, että naiset ja miehet saivat liikkua kaduilla eri päivinä välttämättömillä ruokaostoksilla. Näin poliisin olisi helpompi valvoa kieltoa. Transihmiset pohtivat päänsä puhki: milloin käyn kaupassa? Tekivät he niin tai näin, aina oli syrjintää.
»Kaksijakoinen sukupuolijärjestelmä rikkoo ihmisoikeuksia. Tämä on ollut aina tiedossa, pandemia vain teki sen näkyväksi», perulainen ihmisoikeusaktivisti Gahela Cari sanoo.
Hän on 28-vuotias transnainen ja milleniaalipoliitikko, joka määrittelee kuuluvansa Andien alkuperäiskansaan ja Perun afroväestöön. Hän on poikkeuksellinen hahmo Latinalaisen Amerikan politiikassa. Cari ajaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia, sukupuoli-identiteetin tunnustavaa lakia ja parannuksia työntekijöiden oikeuksiin.
Cari on ollut perustamassa Juntos por el Perú -vasemmistopuoluetta, jonka listoilta hän oli ehdolla huhtikuun kongressivaaleissa ensimmäisenä transnaisena maan historiassa. Puolue sai viisi paikkaa kongressiin, mutta Cari jäi ulkopuolelle. Hän toi kuitenkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeudet korkean tason poliittiseen keskusteluun. Cari on maan tunnetuin transyhteisön mielipidevaikuttaja.
»Tarjoamme uutta poliittista vaihtoehtoa. En voi puhua kaikkien puolesta, mutta liikkeemme edustaa kaikkia ihmisiä, kaikkia kehoja.»
Perulaisista 30 prosenttia elää köyhyydessä, pimeää työtä tekee 70 prosenttia työvoimasta ja 86 prosenttia väestöstä haluaa epätasa-arvoiseen tulonjakoon jonkinlaisia muutoksia, kertoo Ipsos-yhtiön kysely. Nykyinen uusliberaali talousmalli on peräisin 1990-luvulta, kovaotteisen presidentin Alberto Fujimorin valtakaudelta.
»Minua on kohdeltu karusti sukupuoli-identiteettini vuoksi. Mutta ennen kaikkea tiedän, millaista on maatyöläisen elämä. Sen vuoksi lähdin politiikkaan», nykyisin Limassa asuva Cari kertoo.
Nuorempana Cari työskenteli hedelmien poimijana. Hän keräsi parsakaaleja, avokadoja, mandariineja ja appelsiineja. Pahimpia ovat kuitenkin ají-chilipaprikat. Työpäivän jälkeen kädet polttavat niin, että ne pitää upottaa jäämurskaan.
»Näin naisten piikittävän reiteensä kipulääkettä, että he jaksaisivat 15-tuntisia työpäiviä. Tämän on pakko muuttua. Vasta sitten voimme puhua demokratiasta.»
Myös Carin vanhemmat ovat maatyöläisiä, jotka toimivat aktiivisesti ammattiyhdistysliikkeessä. Heiltä hän sai mallia poliittiseen vaikuttamiseen. Nuorena Cari liittyi ensin eläinoikeusliikkeeseen, sitten feministiseen liikkeeseen, yliopistolla sateenkaariliikkeeseen ja lopulta puoluepolitiikkaan. Hän mainitsee poliittisiksi esikuvikseen Micaela Bastidasin ja María Parado de Bellidon. Molemmat alkuperäiskansa-aktivistit taistelivat Perun itsenäisyyden puolesta. Moderneja esikuvia on niukasti, mutta heitä nousee jatkuvasti yhteisön sisältä.
Vuosina 2000–2017 Latinalaisen Amerikan maiden parlamenteissa oli 22 poliitikkoa, jotka kuuluivat johonkin seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön, Distintas Latitudes -verkkolehti kertoo. He ovat saaneet aikaan konkreettisia parannuksia.
Terveysministeriksi nousseen, avoimesti lesbon Carina Vancen ansiosta niin sanotut eheyttämishoidot kriminalisoitiin Ecuadorissa. Transsukupuolinen Diane Marie Rodríguez nousi Ecuadorin parlamenttiin ja perusti kansallisen kauppakamarin, joka edistää muun muassa sateenkaariturismia. Homoseksuaali senaattori Osvaldo López puolestaan vaati transihmisille turvakoteja Argentiinassa.
Carin tarjoama poliittinen vaihtoehto on intersektionaalinen.
Kiistelty sana on yhä pienten piirien käytössä, mutta Cari puhuu sen välttämättömyydestä. Hänen mukaansa taloudellisia valtasuhteita ei voi muuttaa ottamatta huomioon kaikkia syrjinnän ulottuvuuksia, joita ovat etnisyys, sukupuoli, seksuaalisuus, yhteiskuntaluokka, asuinpaikka ja ikä. Esimerkiksi maaseudun alkuperäiskansaan kuuluva nainen elää todennäköisesti äärimmäisessä köyhyydessä. Transnaisten työmarkkinastatus on kaikkein vaikein.
»Suurin osa transihmisistä on syrjinnän takia virallisten työmarkkinoiden ulkopuolella. Juridiikka on tärkeää, mutta laki tai kauniit sanat eivät täytä tyhjiä vatsoja. Valtion on taattava kunnollinen toimeentulo, terveydenhuolto ja koulutus.»
Cari on joutunut kafkamaisiin tilanteisiin, koska virallinen järjestelmä ei tunnusta ihmisen valitsemaa sukupuoli-identiteettiä. Hän opiskeli juristiksi, mutta ei ole saanut tutkintotodistusta, sillä tiedekunta ei suostu kirjoittamaan todistukseen hänen nykyistä nimeään. Yliopistolta vastattiin, että hän voisi saada todistuksen syntymänimellään, jos hän leikkaisi tukkansa lyhyeksi ja pukeutuisi mieheksi.
»Tämä on absurdia.»
Cari ajaa muutosta koululaitokseen. Hänen mukaansa kansalliseen opetussuunnitelmaan pitäisi kirjata sukupuolitietoinen näkökulma. Silloin koululaisille opetettaisiin, että ihmiset ovat erilaisia ja kaikilla on samat ihmisoikeudet. Myös lainsäädännön pitää muuttua ja tunnistaa sukupuolten moninaisuus.
Lakikirjojen ja todellisuuden välillä on kuitenkin ristiriita.
Kansainvälisen ILGA-järjestön raportin mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia suojellaan Latinalaisessa Amerikassa juridisesti hyvin, monin paikoin jopa paremmin kuin Euroopassa. Argentiinassa on maailman edistyksellisimmäksi kutsuttu translaki: kansalainen saa henkilöllisyystodistukseen haluamansa sukupuolen pelkällä omalla ilmoituksellaan. Hormonihoitoa, kirurgisia toimenpiteitä eikä diagnooseja vaadita. Myös Chilessä ja Uruguayssa on vastaava laki.
Sen sijaan Suomessa henkilöltä edellytetään lisääntymiskyvyttömyyttä ja psykiatrin lausuntoa, jotta sukupuoli voidaan juridisesti vahvistaa. Transjärjestöt pitävät käytäntöä ihmisoikeusloukkauksena.
Latinalaisen Amerikan arkitodellisuus on vähemmistöille vaarallinen. Sin Violencia LGTBI -järjestön tilaston mukaan Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla murhattiin yli 1 300 seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvaa ihmistä vuosina 2014–2019. Etenkin transihmiset pelkäävät kaduilla liikkumista.
Cari oli hiljattain viemässä roskia ulos, kun tuntemattomat miehet hyökkäsivät hänen kimppuunsa. Hän koettaa saada hyökkääjät edesvastuuseen mutta pelkää, että teot jäävät rankaisematta. Huonon hallinnon ja korruption vuoksi edistyksellisiäkään lakeja ei aina panna täytäntöön.
Cari on kuitenkin paikallinen julkkis: pahoinpitely sai runsaasti huomiota, kun hän kertoi asiasta Twitterissä. Muun muassa Liman pormestari Jorge Muñoz tuomitsi tapahtumat.
Mistä perulaisen yhteiskunnan transfobia johtuu?
Kysytään sosiologi Violeta Barrientosilta. Hän on runoilija ja ihmisoikeusaktivisti sekä sukupuolentutkimuksen dosentti Liman Católica- ja San Marcos -yliopistoissa.
»Vaikka vähemmistöön kuulumista ei ole kriminalisoitu, kukaan ei silti suojele yksilöä. Tämä johtuu demokratian puutteista», hän kertoo videopuhelussa.
Parhaillaan vietetään juhlavuotta, sillä Peru itsenäistyi Espanjasta 200 vuotta sitten. Barrientos kertoo, että tasavallan alusta lähtien kansalaisuuden käsitys oli kapea, sillä vain vapaat, lukutaitoiset miehet saivat äänestää. Yhteiskunta rakennettiin kolonialismin päälle. Ylimpänä valtahierarkiassa olivat valkoiset, vapaat miehet, heidän alapuolellaan naiset, mestitsit, alkuperäiskansat ja afroväestö.
Edes heteronaisilla ei ollut minimaalisia kansalaisoikeuksia, saati seksuaalioikeuksia. Seksuaalioikeudet ovat kansainvälisten seksuaaliterveys- ja perhesuunnittelujärjestöjen laajennus ihmisoikeuksiin, mutta Perussa aihe on silti yhä tabu, Barrientos sanoo. Tabua ovat ylläpitäneet etenkin kaksi instituutiota, joiden varaan valta on rakentunut.
Ensimmäinen homofobinen instituutio on Barrientosin mukaan armeija. Maata ovat hallinneet alusta asti sotilaat. »Koska suurimmalla osalla ihmisistä ei ollut kansalaisoikeuksia, heitä piti hallita fyysisellä väkivallalla.»
Symbolista väkivaltaa puolestaan edustaa Barrientosin mukaan katolinen kirkko, jolla on hyvin tukahduttava käsitys seksuaalisuudesta. Barrientos vertaa kirkon opetuksia vanhoilliseen islamintulkintaan.
Kirkolla on paljon valtaa Latinalaisen Amerikan maiden koulutusjärjestelmissä. Opetuksen periaatteita linjaa Vatikaanin alaisen katolisen uskonopin kongregaation vuonna 2019 julkaisema asiakirja. Sen mukaan niin sanottua »gender-ideologiaa» ei pidä hyväksyä, sillä se on luomiskertomuksen vastainen rakennelma.
Termi gender-ideologia keksittiin jo 1990-luvulla feminismiä vastustavaksi leimakirveeksi. Siinä missä termi sex tarkoittaa biologista sukupuolta, gender viittaa sosiaalisesti rakentuneeseen sukupuoleen. Arvokonservatiivit eivät hyväksy jälkimmäistä ajatusta.
Latinalaisessa Amerikassa erilaiset arvokonservatiiviset kansanliikkeet ovat kytkeytyneet populistiseen oikeistoon, helluntailaisiin kirkkokuntiin ja katolisen kirkon konservatiivisimpaan järjestöön, Opus Deihin. Liikkeillä on erilaisia poliittisia tavoitteita, mutta ne kaikki vastustavat aborttia sekä seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta.
Kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) saamat syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ovat saaneet huomiota kaukana Suomesta. Räsänen on myös saanut vaikutusvaltaisia konservatiivisia tukijoita. »Suomen entinen sisäministeri syytteeseen raamatunlauseiden julkaisemisesta», uutisoi uskonnollinen konservatiivilehti Verdad en Libertad Argentiinassa. Se maalasi Räsäsestä kuvan sensuurin uhrina.
Algoritmien ohjaama kuplautuminen saa monet kuvittelemaan, että maailma ajattelee niin kuin sinä. Näin ei ole.
Kulttuurisodassa sivuun ovat jääneet vaihtoehtoiset sukupuolikäsitykset.
Cari haluaa tuoda keskusteluun Andien perinteistä ajattelua, jossa sukupuolet täydentävät toisiaan joustavammin kuin länsimaisessa kulttuurissa. Ennen kolonialismia sukupuolikäsitys oli hänen mukaansa moninaisempi. Inkojen aikana oli olemassa viisi sukupuolta, esimerkiksi qariwarmi, »miesnainen».
Vaihtoehtoisten termien käyttäminen on tyypillistä nuorille, niin sanotun Z-sukupolven aktivisteille.
Yksi heistä on Fiorella Terrazas, joka oli mukana Carin vaalikampanjassa. Terrazas kuvaa itseään termillä genderfluid: ihminen, jonka sukupuoli-identiteetti on liukuva.
Inklusiivinen nosotres-persoonapronomini »me» vilahtelee hänen puheessaan. Pronomini sisältää miehet, naiset ja muut sukupuolet. Sitä ei ole virallisesti espanjan kielessä, mutta feministit käyttävät sitä yleisesti.
Kielikonservatiivit puolestaan vastustavat uudiskieltä ankarasti. Esimerkiksi Perun tunnetuin kirjailija, nobelisti Mario Vargas Llosa on näkyvä oikeistopoliitikko ja jyrkkä kielikonservatiivi, jonka mukaan vakiintuneeseen kielioppiin ei saa kajota. Samalla kannalla on Espanjan kuninkaallinen akatemia, ylin kieliauktoriteetti, joka määrittelee viralliseen sanakirjaan hyväksyttävät termit.
Neliöiden kannattajat. Tällä metaforalla Terrazas kuvaa kieli- ja arvokonservatiiveja.
»He sanovat meille, että maailman pitää pysyä neliönä eikä täällä voi olla ympyröitä, mutkille ei ole sijaa. Mutta valitan, ajat ovat muuttuneet», Terrazas toteaa.
Myös käytännön arjen pitää muuttua, Cari sanoo. Kaunis kielenkäyttö sosiaalisessa mediassa voi olla »sateenkaaripesua», jos yhteiskunta jatkaa kulkuaan kuten ennenkin.
Pride-viikolla monet perulaiset yritykset liittivät logoonsa sateenkaarilipun, mutta eivät silti palkkaa vähemmistöön kuuluvaa ihmistä työntekijäkseen. Cari muistuttaa, että internetaktivismin tehoon ei kannata tuudittautua. Se on keskiluokkainen ilmiö, josta köyhät eivät pääse osalliseksi, koska heillä ei ole varaa nettiliittymään.
»Algoritmien ohjaama kuplautuminen saa monet kuvittelemaan, että maailma ajattelee niin kuin sinä. Näin ei ole», Cari sanoo.
Siitä huolimatta hän uskoo, että uusi teknologia on auttanut parantamaan tietoisuutta epäkohdista. Z-sukupolven kansalaisaktivistit muodostavat nyt löyhiä verkostoja, jotka keskittyvät ongelmien näkyväksi tuomiseen, performanssiin ja protestiin.
Siinä missä Violeta Barrientosin feministisukupolvi eli 1980-luvun sissiliikkeiden ja vallankaappausten aikaa, milleniaalit ovat pettyneet valtioon. He eivät perusta kansalaisjärjestöjä samaan tapaan kuin ennen, Barrientos sanoo.
Perun uusi presidentti, vasemmiston Pedro Castillo, ei ole ihastuttanut feministejä. Hän on nimennyt kabinettiinsa avoimen homofobisen pääministerin ja antanut itse transfobisia lausuntoja. Gahela Cari kuitenkin uskoo perinteiseen puoluepolitiikkaan ja aikoo pyrkiä kongressiin seuraavissa vaaleissa. »Asiat ovat muuttumassa.»
Neliöiden maailma on murtumassa.
