Venäjällä sisällissota alkoi loppuvuodesta 1919 kääntyä bolševikkien eduksi. Suomen sota-aikeet puhuttivat Euroopassa, mutta hyökkäys jäi lopulta tekemättä.
Rooma:
»Italian sanomalehdet kiinnittävät tällä haavaa suurta huomiota Suomen asioihin varsinkin silmällä pitäen Suomen mahdollista osanottoa Pietarin valloitukseen. Sosialistiset lehdet, sekä L’Avanti! että maltillisemmatkin, tuomitsevat hyvin ankarasti kaikkea hyökkäystä Neuvosto-Venäjää vastaan ja toivovat että Suomikin pidättäytyisi siitä. Mutta myöskin vapaamieliset porvarilliset lehdet katsovat ainakin osaksi kaikkea väkivaltaista sekautumista Venäjän asioihin vääräksi ja näyttävät hyvin ymmärtävän, että Suomi toistaiseksi asettuu odottavalle kannalle.»
Herman Gummerus, 11. marraskuuta 1919
Varsova:
Suomi avasi marraskuussa edustuston myös Varsovassa. Uudelleen itsenäistynyt Puola kävi omaa sotaansa Neuvosto-Venäjää vastaan.
»Viikko sitten kuulutettiin täällä että kaikki 30–40-vuotiset jonkinmoista teknillistä tai tykistökoulutusta saaneet henkilöt kutsutaan vakinaiseen palvelukseen, joka ehkä voi antaa aihetta luulolle että Puola valmistautuu uusiin ratkaiseviin sotaisiin ponnistuksiin.
W. B. Gyllenbögel, 21. joulukuuta 1919
Washington:
Yhdysvalloissa voimistunut antikommunistinen liike oli huolissaan Euroopasta tulleiden siirtolaisten radikaaleista näkemyksistä. Myös amerikansuomalaisten joukoissa oli poliittisesti aktiivisia vasemmistolaisia.
»Totta kyllä on, että radikalisella sosialismilla on suhteellisesti enemmän kannattajia vasta maahan tulleiden siirtolaisten joukossa, ja kun näistä suurin osa on vielä ulkovaltain alamaisia, niin on pahoja seurauksia odotettavissa. Hyvin mahdollista on, että joukkokarkoituksia tullaan panemaan toimeen. Jos niin käy, niin saamme valmistautua siihen, että paljon suomalaisia tullaan lähettämään takaisin kotimaahansa. Meidän kansalaisillamme on täällä huono nimi ja valitettavasti täytyy myöntää, että he useinkin ovat sen täysin ansainneet.
H. Saastamoinen, 1. joulukuuta 1919
Sarjassa seurataan Suomen ulkomaanedustustojen raportointia sadan vuoden takaisista tapahtumista.
Kuva: Atelier Universal/Museovirasto
