KUVA : ESTER INBAR // WIKIMEDIA COMMONSMaan korkein oikeus kieltäytyi viime vuonna jatkamasta perustuslakia säätävän kansankokouksen toimikautta sen jälkeen, kun lakia oli tuloksetta yritetty saada aikaiseksi neljän vuoden ajan. Uudet vaalit oli määrä pitää viime marraskuussa, mutta niitä lykättiin jo kertaalleen.
Hallitusta johtava maolaispuolue sekä suurimmat oppositioryhmät kongressipuolue ja marxilais-leninistinen kommunistipuolue ovat olleet kroonisen kyvyttömiä tekemään kompromisseja. Helmikuun puolivälissä pääpukarit pääsivät kuitenkin sopuun siitä, että maahan muodostettaisiin väliaikaishallitus, jonka tehtävänä olisi uusien vaalien järjestäminen. Sopimus ei miellyttänyt kaikkia: maolaispuolueesta aiemmin irtautunut äärilaidan ryhmä protestoi järjestämällä mittavia lakkoja ympäri maata.
República-lehden mukaan väliaikaishallituksen johtoon kaavailtu korkeimman oikeuden puheenjohtaja Khil Raj Regmi ei hänkään hyväksynyt puolueiden tarjoamaa ehdotusta sellaisenaan. Regmiä epäilytti puolueiden sitoutuminen vaalien järjestämiseen. Tämän lehden mennessä painoon oli vielä epävarmaa, syntyykö hallituksesta sopu.
Uusille vaaleille – ja perustuslaille – olisi tarvetta, sillä niin kauan kuin Nepalin poliittinen järjestelmä on vakiintumaton, ei köyhä maa pääse ratkomaan lukuisia käytännön ongelmiaan. Pattitilanteesta on hyötynyt lähinnä Nepalin vanha eliitti. Maan virkamiehissä on paljon vanhan kastijärjestelmän ylimpien kastien edustajia, jotka ovat vastustaneet jyrkästi esimerkiksi vähemmistökiintiöitä.
